J.L. Runebergin päivä 5.2.

Runebergin torttu.

Liput liehuvat J.L. Runebergin kunniaksi 5. helmikuuta. Johan Ludvig Runeberg oli runoilija, kirjailija ja toimittaja. Häntä pidetään Suomen kansallisrunoilijana.

Runeberg on kirjoittanut useita suomalaisille tärkeitä tekstejä, kuten Maamme laulun, Porilaisten marssin sekä useita virsiä. Yksi hänen tunnetuimmista virsistään on Lasten virsi eli Mä silmät luon ylös taivaaseen.

Runebergin päivästä tulee monelle myös mieleen helmikuun suosittu herkku, runebergintorttu. Tortuista huhutaan olevan kiittäminen runoilijan vaimoa, Fredrika Runebergia. Fredrika Charlotta Runeberg oli kuitenkin ennen kaikkea kirjailija, toimittaja ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. Hän oli ensimmäisiä suomalaisia historiallisen romaanin kirjoittajia ja merkittävimpiä varhaisia naiskirjailijoita.

Kansallisrunoilijan juhlapäivän kunniaksi Lukemoon on koottu runovinkkejä lapsille ja nuorille.

Lapsille


Nelli Heinimo. Kuvittanut: Reetta Niemensivu ja Aapo Ravantti: Kaivurin raivari. WSOY.

Kirjan kansikuva.Valloittava runokirja autojen ja koneiden tunteista, pohdinnoista ja haaveista. Kaivuri ei kestä työmaan melua. Formula-autolla taas on tankki sekaisin kisa-aamuna. Erilaisten koneiden ja kulkupelien sielunelämä tarjoaa mahdollisuuden käsitellä tunteita yhdessä lapsen kanssa.

 

 

 

Malin Klingenberg. Kuvittanut: Sanna Mander: Pierun elämää. S&S.

Kirjan kansikuva.Lasten runokirjan aiheeksi on päässyt kaikille niin tuttu, mutta hiukan vieroksuttu pieru. Kirjassa kerrotaan erilaisista pieruista ja piereskelevistä ihmisistä. Ilmavaivoja on niin hienoilla rouvilla kuin astronauteillakin!

 

 

 

Kirsi Kunnas: Tiitiäisen metsä. Kuvittanut: Silja-Maria Wihersaari. WSOY.

Kirjan kansikuva.Kirsi Kunnaksen klassikkorunot vievät lukijan metsäluontoon. Runoissa ihmetellään sadetta, kuunnellaan yön ääniä ja seurataan jäniksen jälkiä. Runoissa tutustutaan muun muassa kettuihin ja variksiin, ja metsästä löydetään myös keijuja ja peikkoja.

 

 

 

 

Laura Ruohonen ja Erika Kallasmaa: Merimonsterit: Kun maailma oli litteä ja meri kuhisi hirviöitä. Into.

Kirjan kansikuva.Tämä runokirja tutustuttaa sinut Petrus Perushirviöön, Verimerimakkaraan, Mahti-Maneettiin ja moniin muihin mielikuvituksellisiin merihirviöihin. Kuvasivut on leikattu kolmeen osaan, joten voit itse valita, miltä kaikista hurjin hirviö näyttää.

 

 

Nuorille

Kaisa Happonen ja Karri Miettinen: Revi se. WSOY.

Kirjan kansikuva.Runokirjan teemat käsittelevät muun muassa tasa-arvoa, rohkeutta, seksuaalisuutta ja ilmastonmuutosta. Kirja rohkaisee tarttumaan sanomalehteen ja saksiin, ja leikkaamaan sivuilta oman runonsa.

 

 

 

Aura Nurmi (toim.): Voidaan puhua jossitellen: runoja. Kosmos.

Kirjan kansikuva.Runokirjassa on 20 nuorten itse kirjoittamaa runoa. Runot käsittelevät elämän vaikeita aiheita kuten huono-osaisuutta, mielenterveyden ongelmia ja vankilaan johtaneita huume- ja väkivaltakierteitä.

 

 

 

Sanna Pelliccioni: Haikuja räjähtäville sydämille. S&S.

Kirjan kansikuva.Nuoruuden tunteita ja haaveita pienten haikurunojen muodossa.

 

 

 

 

Entä oletko jo tutustunut säeromaaneihin eli romaaneihin, joiden teksti on jaettu säkeisiin runon tapaan?

Artikkelin kirjoitti Lukemon tiedottaja Lotta Luukila.

Kuva: Ville Koistinen.