Lukuviikko on valtakunnallinen lukutaidon teemaviikko, jonka tavoitteena on tarjota tietoa ja sisältöjä lukutaidon ja lukemisen ajankohtaisista kysymyksistä. Tänä vuonna Lukuviikko järjestetään 22.– 28.4.2024 teemalla kohtaaminen. Lukukokemusten myötä maailmat kohtaavat, opimme uutta ja ymmärrys, solidaarisuus ja empatia kasvavat. Ihmisten kohtaaminen voi tapahtua niin fyysisessä tilassa kuin virtuaalisestikin, esimerkiksi lukupiirissä, kirjailijavierailulla tai sosiaalisessa mediassa.
Lukuviikko tarjoaa ympäri vuoden käytettävissä olevia materiaaleja lukutaitotyöhön ja lukemaan innostamiseen. Lukuviikon järjestää Lukukeskus yhdessä kirja-alan toimijoiden kanssa. Lue lisää Lukuviikosta ja tutustu materiaaleihin.
Eri tahot ympäri Suomen järjestävät erilaisia tapahtumia, tempauksia ja kirjailijavierailuja osana Lukuviikkoa. Katso, onko esimerkiksi juuri sinun kirjastossasi jotain erityistä ohjelmaa Lukuviikon aikana!
Miten aiot viettää Lukuviikkoa? Kerro se sosiaalisessa mediassa käyttämällä tunnisteita #lukuviikko ja #lukuviikko2024.
Lukuviikon lukuvinkit Lukemossa
Lukuviikko näkyy Lukemossa! Tältä sivulta löydät lukuvinkkejä eri ikäisille lukijoille. Listalta löytyy kuvakirjoja, lastenkirjoja ja nuortenkirjoja, joissa kaikissa kohdataan jotain, kuten ystäviä, eri kulttuureja tai erilaisia tunteita.
Kuvakirjoja
Vuokko Hurme ja Mari Ahokoivu: Timanttia tietoa: Juhlakirja. WSOY.
Mikä olisikaan sen parempaa kuin kunnon juhlat! Oletko kuullut korealaisesta mutafestivaalista, jossa juhlakansa möyrii mudassa? Entä tunnetko Thaimaassa marraskuussa vietettävän apinajuhlan ja sen perinteet? Syntymäpäivän viettäminen taitaa olla tuttua, mutta tiedätkö mistä tapa syödä kakkua syntymäpäivänä on peräisin? Juhlakirjassa kerrotaan erilaisista pirskeistä ympäri maailmaa ja tunnetuimmista Suomessa vietettävistä juhlista. Tietokuvakirjassa kohdataan erilaisia kulttuureja ja niiden juhlaperinteitä.
Lotte Jeffs ja Sharon Davey: Verraton perheeni. Mäkelä. Suomentanut Raija Rintamäki.
Lapsi pohtii, onkohan muilla lapsilla kaksi äitiä kuten hänellä. Päiväkodissa tehdään kierros, jossa jokainen saa vuorollaan kertoa omasta perheestään. Yksi kertoo mummunsa olevan supersankari, toisen isät ovat velhoja. Eräs lapsi asuu perheineen kahdessa kengässä: äidin ja isän. Perheitä on erilaisia, joista jokainen on yhtä satumainen ja ainutlaatuinen! Kuvakirjassa kohdataan erilaisia perheitä.
Ilja Karsikas: Sateenkaarikiitäjä. S&S.
Riinalle ja Mallalle tulee riitaa leikin tuoksinassa, ja Riina lähtee kiukustuen kotiin. Häntä ärsyttää ja harmittaa, ja hän haluaisi vain olla rauhassa. Ulkoa kuitenkin kuuluu Mallan leikit koiran kanssa sekä outoa, mieltä kutkuttavaa siritystä. Mistä ääni oikein on peräisin? Sateenkaarikiitäjästä, tietää Malla. Riina päättää lähteä etsimään sateenkaarikiitäjää aivan itsekseen. Hän pyöräilee ympäri kaupunkia kyselemässä, jos tuosta sirittävästä hyönteisestä olisi näköhavaintoja. Kuvakirjassa kohdataan kaupungin asukkaita, sekä oma paras ystävä.
Martina Moliis-Mellberg ja Sanna Mander: Pieni runomieli: päättömiä riimejä. S&S. Suomeksi riimitellyt Henriikka Tavi.
Runoja rakastavan Leinon pää vilisee ajatuksia ja sanaleikkejä, joista osa on varsin nokkelia ja osa taas hieman hassuja. Eräänä kuumana kesäisenä päivänä isosisko tulee hakemaan Leinoa koulusta ja kaksikon kävellessä kaupungin halki he löytävät yllättäen runoja ihan joka paikasta! Riimejä riittää keksittäväksi kaduilla ja kahvilassa sekä ravintolassa ja ratikassa. Ilmestynyt myös ruotsiksi I mitt lilla huvud: rimliga och orimliga rim (Schildts & Söderströms). Riimitellyssä tarinassa kohdataan erilaisia hahmoja ympäri kaupunkia.
Catherine Veitch ja Shiori Saito: Kiehtovia kansalliseläimiä läheltä ja kaukaa. Mäkelä. Suomentanut Terhi Leskinen.
Tiesitkö, että Suomen kansalliseläin on karhu? Karhu päättää järjestää juhlat kaikkien kansalliseläinten kunniaksi ja lähtee reissuun kutsumaan niitä juhlavieraiksi. Ihan kaikki eivät kuitenkaan pääse juhliin mukaan. Tiedätkö, millainen oli dodo, ja minkä maan kansalliseläin siitä on tehty? Tietokuvakirjan avulla tutuiksi tulevat eri maiden liput, ja maita edustavat eläimet. Tietokuvakirjassa kohdataan erilaisia eläimiä eri puolilla maailmaa.
Lastenkirjoja
Malin Klingenberg ja Margareta Sandin: Zakir ja kevät. S&S. Suomentanut Outi Menna.
Keväisenä perjantaina Zakir palaa koulusta kotiin poikkeuksellisen iloisena. Vanhemmat vitsailevat, että olisikohan Zakir rakastunut. Niinhän saattaa joskus käydä keväällä! Zakir rupeaa kuulostelemaan oloaan: miltä rakastuminen tuntuu? Tanssitunnilla Zakir pohtii, voisiko olla rakastunut vierustoveri Paulaan. Tai ehkäpä sittenkin puistossa ulkoilevaan kaverin koiranpentuun! Zakir oppii, että rakastua voi myös kevääseen ja elämään. Helppolukuisessa kirjassa kohdataan uusia tunteita.
Essi Kummu ja Liisa Kallio: Rauhan alkuja. Tammi.
Zofia opettelee elämää uudessa maassa, sillä kotimaassa Ukrainassa on sota. Kotona isoäiti, baabuska, on jatkuvasti surullinen, sillä isoisä on jäänyt Ukrainaan. Perhe yrittää soittaa videopuheluita, mutta yhteys on huono. Koulussa puolestaan on tullut riitaa Alisan kanssa, eikä ole helppoa sopia, kun mieltä vaivaa monet asiat. Onneksi niistä voi jutella koulussa kouluavustaja Oksanan kanssa ja illalla kotona isän kanssa. Kuten koulun ikkunalaudalla kasvavat pienet taimet ja piirustuksessa ihmisten sisällä kasvavat versot, myös Zofia oppii löytämään pienen rauhan alun sisältään. Runsaasti kuvitetussa lastenromaanissa kohdataan vaikeita tunteita.
Tim Probert: Lightfall 1: Viimeinen liekki. WSOY. Suomentanut Kati Valli.
Irpan maassa, keskellä pohjoista suurmetsää asuu Beatrice eli Bea yhdessä hänet adoptoineen Alfiridin, Suuren Possuvelhon kanssa. Eräänä päivänä Bea lähtee keräämään maastosta ainesosia rohtoihin ja eliksiireihin Alfiridille, ja kohtaa siellä olennon, joka esittäytyy Cadwalladeriksi eli Cadiksi. Cad on galduuri, joiden luultiin kuolleen sukupuuttoon useita vuosisatoja sitten. He pelastivat Irpan rakentamalla uusia valonlähteitä pimeyden keskelle sen jälkeen, kun aurinko sammui lopullisesti. Cad tarvitsee Possuvelhon apua, mutta hän on kadonnut. Bea päättää lähteä etsimään huoltajaansa ja Cad liittyy etsintäpartioon. Yhdessä he taivaltavat läpi Irpan kohdaten erilaisia vaaroja, mutta onneksi myös auttavaisia olentoja. Samaan aikaan Irpassa herää muinainen uhka, ja pimeys on jälleen aikeissa vallata koko maan. Sarjakuvasarjan ensimmäinen osa. Sarjakuvakirjassa kohdataan vaaroja ja seikkailuja.
Salla Simukka ja JP Ahonen: Poika ullakolla, poika kellarissa. Tammi.
10-vuotias Alexis muuttaa perheensä kanssa uuteen kotitaloon Pohjoislinnan kaupunkiin. Talossa on ullakkohuone, joka vetää Alexista heti puoleensa ja hän päättää valita sen huoneeksensa. 10-vuotias Max hänkin muuttaa perheensä kanssa uuteen taloon Kalliokaupungissa. Heidän talossaan on kellari, josta Max löytää itselleen rauhallisen huoneen. Pian muuton jälkeen sekä Max että Alexis alkavat aistimaan outoja asioita uudessa talossa – kuuluu elämisen ääniä paikoista, joita ei talossa ole, ullakolta tai kellarista, sekä mystinen sävelmä, joka leijuu uhkaavan oloisena sekä unissa että valveilla ollessa. Oudot tuntemukset ajavat molemmat lapsista tutkimaan taloa, mutta mikään ei tunnu muuttuneen. Kunnes eräänä myöhäisiltana kaikki on toisin: Max avaa ullakon luukun, ja välikaton sijaan sieltä aukeaa huone, jossa seisoo poika. Se on Alexis. Lastenromaanissa uudet maailmat ja ystävät kohtaavat.
Taru Viinikainen ja Silja-Maria Wihersaari: Saapastalon Aurora ja pelkojen pelko. WSOY.
Aurora on pieni piiskuhäntä, maaoravan kaltainen otus, joka asuu saappaassa niin kuin hänen sukunsa on aina asunut. Kun metsäpalo pyyhkäisi Saapassaaren yli, Auroran perhe pelastautui Tynnyrilään, missä Aurora nyt asuu yhdessä isoäitinsä kanssa. Tynnyrilässä kaikki on hyvin järjestelmällistä ja siistiä, ja siihen Aurorakin on tottunut. Isoäiti on kuitenkin huolettomampi, onhan hän alkujaan Saapassaarelta, jossa elämä on ollut erilaista. Mutta sitten isoäiti sairastuu ja koko järjestys menee sekaisin. Auroran on lähdettävä hakemaan lääkkeitä saman Pahankosken rannalta, jonne äiti ja isä aiemmin katosivat. Uskaltaako Aurora ikinä ylittää koskea ja voittaa pelkojaan? Lastenromaanissa kohdataan pelkoja.
Nuortenkirjoja
Johan Ehn: Hevospojat. Otava. Suomentanut Sirje Niitepõld.
19-vuotias Anton on aloittanut työt Tukholmassa vanhusten palvelutalossa. Eräällä kotikäynnillä hän tutustuu lähes satavuotiaaseen Alexander Kovaciin eli Sashaan, joka ei juuri puhu. Pikkuhiljaa Anton saa mieheen kontaktin ja kiinnostuu tämän kotoa löytyvistä kuvista ja kirjeistä. Kuvissa näkyy etenkin hevosia ja sirkustaiteilijoita sekä toinen nuori mies, Janek. Antonkin harrastaa ratsastusta, mutta metsäretkellä sattuneen kaatumisen jälkeen ratsastus on alkanut tuntua pelottavalta. Anton alkaa selvittää Sashan menneisyyttä samalla kun pohtii omaa seurusteluaan kahdeksan vuotta vanhemman Peterin kanssa. Mitä kaikkea Sasha ja Janek ovat yhdessä kokeneet, voisiko Sasha auttaa häntä ratsastuspelon kanssa – ja mitä Sashan kotoa löytyvä Gestapon kirje tarkoittaa? Nuortenkirjassa sukupolvet kohtaavat.
Hanna Niittymäki ja Minerva Martinoff: Ihmisiksi. Suomen rauhanpuolustajat.
Osaatko oikeasti kuunnella muita? Voiko rakkaus pelastaa maailman? Millainen ihminen on ekosysteemin kannalta hyvä tyyppi? Tieto- ja tehtäväkirjassa käsitellään ekokriisiä, oikeudenmukaisuutta ja empatiaa sekä monia muita asioita, jotka liittyvät ihmisiksi elämiseen. Tieto- ja tehtäväkirjan avulla voi oppia kohtaamaan ihmisiä empaattisemmin ja oikeudenmukaisemmin.
Adam Silvera: Ensimmäinen viimeinen päivä. WSOY. Suomentanut Outi Järvinen.
Joaquin Rosa on luonut mullistavan keksinnön: Kuolinhetki-palvelun, joka tietää jokaisen ihmisen kuolinpäivän. Maksulliseen palveluun täytyy rekisteröityä, jotta voi saada tietää puhelimitse kuolevansa seuraavan 24 tunnin aikana. Bronxissa asuva 18-vuotias puertoricolainen Orion Pagan on parhaan ystävänsä ja adoptiosiskonsa Dalma Youngin kanssa Times Squarella New Yorkissa seuraamassa Kuolinhetki-palvelun lanseerausta. Orion näkee kiinnostavan oloisen pojan, ja rohkaistuu juttelemaan hänelle. 19-vuotias Valentino Prince on muuttanut samana päivänä Arizonasta New Yorkiin tavoittelemaan mallinuraa sekä välttelemään konservatiivisia vanhempiaan, jotka eivät hyväksy hänen homoseksuaalisuuttaan. Valentinolla on elämä ja unelmat edessä, kun taas Orion tuntee elävänsä lisäajalla vakavan sydänvikansa vuoksi. Kun keskiyö koittaa, yksi heistä saa puhelun. Se on Kuolinhetki-palvelun ensimmäinen. Nuortenromaanissa kohdataan uusia ihmisiä sekä oma kuolevaisuus uudella tavalla.
Marja-Leena Tiainen: Gangsterin poika. Avain. Selkokirja.
Jesse on muuttanut Vaskikylään, josta hänen äitinsä on saanut töitä nuorisotalolta. Jessen isä on vankilassa kärsimässä rangaistusta vuosia sitten tekemistään rikoksista. Jessen välit uskoon tulleeseen isään ovat hyvät, mutta kun Jessen perhetausta paljastuu uusille luokkakavereille, häntä aletaan hyljeksiä. Jesse on kävelemässä kotiin, kun hänen kimppuunsa hyökätään. Kuinka raskaasti hän joutuu maksamaan isänsä virheistä? Selkokirjan tarinassa on vaikeita kohtaamisia.
Elina Westinen: Aina ollu tääl – Suomiräp 4.0. Johnny Kniga.
Räp on alkujaan sorrettujen mustien musiikkia, mutta suomiräp on ollut kuvastoltaan kovin valkoinen. Viime vuosina suomalainen räppiskene on kuitenkin monimuotoistunut yhdessä yhteiskunnan kanssa. Teoksessa 33 monikulttuurista artistia kertoo oman tarinansa ja kokemuksensa monimuotoisesta suomiräpistä, Suomesta ja suomalaisuudesta. Mukana ovat muun muassa Ege Zulun, Sexmanen ja Hassan Maikalin haastattelut. Kirja tuo esiin suomiräpin moniäänisyyden ja monimuotoisuuden. Tietokirjassa kohdataan ennakkoluuloja sekä tunnettuja artisteja.