Lukemon kirjavinkkejä vauvoille ja taaperoille. Mukavaa lukuhetkeä!

Lataa tulostettava versio kirjalistasta täältä!

Peppen parhaat äänet

Mervi Lindman

Mäkelä

Peppen arkeen kuuluu hurjan monta erilaista ääntä. Tutki Peppen kanssa, millaisia ääniä maailmaan oikein mahtuukaan!

Lisää samankaltaisia kirjoja:

Liisa Kallio ja Eppu Nuotio: Oho, miten taitavasti. WSOY.
Liisa Kallio ja Eppu Nuotio: Oho, mitä tapahtuu? WSOY.
Leslie Patricelli: Omassa sängyssä. Lasten Keskus.
Tony Ross: Tahdon Pottani. Lasten Keskus.
Sanna Sofia Vuori ja Cara Knuutinen: Missä on kissa? Otava.

Etsi ja löydä maatilalta

Axel Scheffler

Mäkelä

Lammas, lehmä, possu ja hevonen. Maatilan eläimiin pääsee tutustumaan hauskan tarinan ja huopaisten kurkistusluukkujen muodossa. Löytääkö tipu lopulta äidin luokse? 

Lisää samankaltaisia kirjoja:

Marina Badstuber: Puuhataan kotona Hippa Hiiren kanssa. Mäkelä.
Axel Scheffler: Etsi ja löydä viidakosta. Mäkelä.
Sam Taplin, Emily Dove ja Mika Siimes: Missä olet pikku kettu? Nemo.
Sam Taplin ja Essi Kimpimäki: Missä olet pikku tonttu? Nemo.
Heli Ventola: Pipsa etsii Jyriä. Otava.

Opitaan 100 numeroa

Villie Karabatzia 

Mäkelä

Laskemisen harjoittelu tapahtuu monipuolisten kuvien avulla. Samalla voi opetella esineiden, asioiden ja värien nimeämistä kirjan kysymyksiä hyödyntäen. Kirjan lopussa on hauska etsi ja löydä -peli. 

Lisää samankaltaisia kirjoja:

Jenni Erkintalo ja Réka Király: Pop ja värikkäät numerot. Etana Editions.
Jo Ryan ja Sarah Powell: Iloiset numeroriimit. Egmont.

Mur: Pieni lintukirja

Kaisa Happonen ja Anne Vasko

Tammi

Mur viettää aikaansa metsässä katsellen erilaisia lintuja. Yhtäkkiä hän kuulee käkätystä. Kuka siellä oikein nauraa? Kirjassa päästään tutustumaan lintuihin tarinan ja kuvituksen avulla. Tarina on yhdistetty maalaukseen Metsämaisema Haminalahdelta, jonka on tehnyt taiteilija Ferdinand von Wright.

Lisää samankaltaisia kirjoja:

Riikka Jäntti: Pikku hiiri opintiellä. Tammi.

Lorukylpy

Elina Pulli ja Matti Pikkujämsä 

Lasten Keskus

Loruja, jotka elävöittävät ja helpottavat arkisia tilanteita vauvojen ja taaperoiden kanssa.  

Lisää samankaltaisia kirjoja:

Sanna Jaatinen ja Johanna Lumme: Tähtitossu. Otava.
Sanna Pelliccioni: Onnin vauvaloruja. Etana Editions.

Puppe käy sairaalassa

Eric Hill 

Otava

Puppe lähtee sairaalaan tapaamaan ystäväänsä Tommia, jonka jalka on kipeä. Sairaalassa Puppe kuiten lähtee omille teilleen. Mistä Puppe lopulta löytyy? Kurkista läppien alle.

Lisää samankaltaisia kirjoja:

Mandy Archer: Pipsa Possun pelastuspartio: Jännä liukuläppäkirja. Otava.
Stephan Lomb: Seppo paloasemalla. Egmont.

Lukemon uusi Mitä juuri luin? -taskuopas auttaa avaamaan tarinaa ja lukukokemusta. Oppaan kysymysten avulla voi tutkiskella kirjan eri puolia, yhdessä tai yksin.

Kysymysten kautta voit pohtia esimerkiksi kirjan henkilöitä. Millainen kirjan päähenkilö on? Entä mitä saat tietää kirjan muista henkilöistä? Oppaassa on omat kysymykset myös muun muassa kirjan teemaan, lajiin ja miljööseen liittyen.

Oppaan kysymykset on koottu Lukemoon omalle sivulle Lukuintoa-valikon alle. Kurkkaa kysymykset täältä.

Painettua Mitä juuri luin? -taskuopasta voit napata mukaasi Lastenkirjainstituutista tai tiedustella
osoitteesta lukemo(a)lastenkirjainstituutti.fi.

 

Neljän valtakunnan alueella asuvat saamelaiset viettävät yhteistä kansallispäivää (Sámiid álbmotbeaivi) helmikuun 6. päivänä. Juhlallisuuksia järjestetään silloin eri puolilla Saamenmaata. Päivä on yksi saamelaisten liputuspäivistä, mutta lisäksi niin Suomen, Ruotsin kuin Norjankin viranomaiset suosittavat yleistä liputusta.

Saamelaisten kansallispäivä on vielä nuori juhlapäivä. Suomalaiseen almanakkaan se merkittiin vasta vuonna 2004. Kansallispäivästä päätettiin kuitenkin jo vuonna 1992, ja juhlapäivän juuret juontavat yli sadan vuoden taakse, vuoteen 1917. Tuolloin Norjan Trondheimissä järjestettiin ensimmäinen pohjoismainen saamelaiskokous, jonka tarkoitus oli pohtia saamelaisten elinmahdollisuuksia ja ottaa kantaa saamelaisia koskeviin kysymyksiin. Käsitellyistä aiheista tärkeimpiä olivat liikkumiseen, maiden käyttöön, poronhoitoon ja koulunkäyntiin liittyvät kysymykset.

Oktavuohta.com -sivusto tarjoaa saamelaistietoa opetukseen ja muille kiinnostuneille. Sivusto sisältää tietoa saamelaisten kansallisista symboleista, saamelaisen kulttuurin osa-alueista, saamelaisyhteisöstä ja tapahtumista tekstein, kuvin ja videoin. Löydät sieltä kattavasti tehtäviä ja oppimateriaaleja eri ikäisille. Sivusto on toimitettu Saamelaiskäräjien ja Opetushallituksen yhteistyönä.

Lukemon kirjavinkit saamenkielisistä kirjoista

Salli Parikka Wahlberg: Riegánbeaieppel. 2022.

Kääntänyt pohjoissaameksi Inga Guttorm.

On joululoma ja kaksi hiirilasta, Sáppe ja Sippe, saavat äidiltään tehtävän hakea kellarista omenan ukilleen syntymäpäivälahjaksi. Matkasta muodostuu värikäs seikkailu, joka onneksi päättyy hyvin. Saamenkielinen käännös vuonna 2016 julkaistusta kuvakirjasta Hiiriukin synttäriomena.

Annika Sandelin ja Linda Bondestam: Vuorččislávlla Davviriikkaid mánáide. Luckan 2021.

Kääntänyt pohjoissaameksi Ritva Torikka.

Ráhku Ráhkuna lentää Pohjoismaasta toiseen ja välittää lasten sanomaa: lapsilla on oikeus iloon, leikkiin ja turvalliseen elämään, samoin kuin oikeus omaan kieleen, nimeen ja kulttuuriin. Lapsilla on oikeus käydä koulua ja saada tietoa. Jokainen lapsi on arvokas omana itsenään eikä ketään saa kiusata. Myös luonnosta pitää huolehtia, koska se on kaunis ja korvaamaton. Teos on ilmestynyt myös suomeksi ja ruotsiksi.

Camilla Kuhn: Lunda rijremeskuvlesne / Lunda riidenskuvllas. Gïelem nastedh 2020.

Kääntänyt pohjoissaameksi ja eteläsaameksi Maria Gunilla Påve Wilks.

Pieni lapsi osallistuu vauhdikkaalle ratsastustunnille. Kesken tunnin hänen hevosensa huomaa, että pieni ratsastaja on kadonnut. Missä ihmeessä lapsi on? Kirjan teksti on sekä eteläsaameksi että pohjoissaameksi.

Lee D Rodgers: Saammâl já puoidâ / Sammeli and the Stoat. Anarâškielâ servi ry 2020.

Kääntänyt inarinsaameksi Petter Morottaja.

Kaamos on ohi, ja Lapissa nautitaan kevättalvesta. Sammeli on kävelyllä metsässä ja kohtaa siellä monia eläimiä, kuten satuja kertovan kärpän. Tutut klassikkosadut kuulostavat kärpän kertomina tosin hieman erilaisilta. Kaksikielisen kirjan tekstit ovat inarinsaameksi ja englanniksi.

Tove Jansson: Moodrai täl’vv. Sámediggi 2019.

Kääntänyt koltansaameksi Satu Moshnikoff.

Koltansaamenkielinen käännös Tove Janssonin klassikkoteoksesta Trollvinter (1957, suom. Taikatalvi). Muumit nukkuvat talviunta, mutta Muumipeikko herää, eikä saa enää unta. Muumipeikko löytää uuden maailman, kylmän ja valkean talven, joka on täynnä vaaroja ja salamyhkäisiä olioita.

 

 

 

 

 

Lisää saamenkielisiä kirjoja voit tarkastella valitsemalla Lukemon hakutoiminnon vasemman laidan valikosta kieleksi saamen.

Buori sámi álbmotbeaivvi buohkaide!
Pyeri Säämi aalmugpeivi puohháid!
Šiõǥǥ saa´mi meersažpeei´v pukid!
Hyvää saamelaisten kansallispäivää kaikille!

Lukemon uusi Varhaiskasvatukseen-sivu tarjoaa monenlaista hyödyllistä materiaalia varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen käyttöön. Sivulla on tarjolla valmiita kirjavinkkilistoja eri aiheista sekä linkkejä niin toimijoista, tapahtumista kuin lukemiseen liittyvistä hankkeistakin.

Sivun sisällön suunnittelun pohjana toimi varhaiskasvattajille vuonna 2021 tehty lastenkirjallisuuskysely, jonka avulla selvitettiin lastenkirjallisuuden käyttöä päiväkodeissa, sekä varhaiskasvattajien toiveita Lukemon varhaiskasvatukseen liittyvistä sisällöistä. Lue vastausten pohjalta laadittu kooste täältä: Varhaiskasvattajien lastenkirjallisuuskyselyn kooste.

Lue myös artikkelit:

Varhaiskasvattajat vinkkaavat – kirjoja varhaiskasvatukseen.

Lukemisen lumoa varhaiskasvatuksen kentällä – Takahuhdin päiväkodin Lukutoukka-projekti.

 

Millaista materiaalia sinä kaipaat sivulle? Kerro siitä meille sähköpostilla lukemo(a)lastenkirjainstituutti.fi!

Onko fantasia uutta ja tuntematonta? Vai oletko kenties kerennyt kahlata läpi kaikki kirjaston suomenkieliset fantasiakirjat, lasten ja nuorten osastoista aikuisiin asti? Anna Immo on nuori lukija ja kirjoittaja, joka esittelee tekstissään Fantasian viemää kattavasti erilaisia fantasiakirjoja. Jutussa vinkataan kirjoja fantasiaan vasta tutustuville, sekä jo syvemmällä fantasiakirjallisuuden parissa liikkuville.

Toisessa jutussaan Anna Immo, joka kutsuu itseään fantasiakirjallisuuden suurkuluttajaksi, lähtee tutkimusmatkalle itselleen uuden genren pariin. Uutta genreä kokeilemassa -tekstissä Immo raportoi millaista oli tarttua realistiseen nuortenkirjallisuuteen. Hän esittelee muutamia lukemiaan kirjoja kyseisestä genrestä ja lopuksi kertoo mitä sai kokeilusta irti.

Käy lukemassa molemmat tekstit Lukemon Nuorten oma ääni -sivuilta!

Tästä pääset Fantasian viemää -tekstiin.

Tästä pääset Uutta genreä kokeilemassa -tekstiin.

 

Nuorten oma ääni -sivustolta löydät kirjavinkkejä, vinkkivideoita, kirjoituksia ja fanitaidetta, jotka ovat kaikki nuorten itse tekemiä. Lapsien tekemille materiaaleille on oma sivunsa, Lasten oma ääni! Lähetä oma juttusi meille oma ääni -sivuilla olevan kaavakkeen kautta tai sähköpostitse: lukemo(a)lastenkirjainstituutti.fi.

Mielenterveys on hyvinvoinnin tila, jossa ihminen tuntee itsensä ja pystyy käsittelemään niin tunteitaan, kuin erilaisia sosiaalisia tilanteita. Joskus mielenterveys kuitenkin järkkyy, esimerkiksi huolien ja ongelmien kasautuessa ja silloin ihminen tarvitsee apua. Jokainen mielenterveysongelmien kanssa kamppaileva, kuten tervekin, tarvitsee jonkun johon tukeutua ja joka kannustaa ja auttaa erilaisissa elämäntilanteissa ja haasteissa. Se voi olla sukulainen tai ystävä, mutta myös terapiaan pääseminen voi auttaa pääsemään yli mielenterveydellisistä ongelmista. Muista siis tarkistaa läheistesi hyvinvointi ja puhua heille.

Maailman mielenterveyspäivää vietetään 10. lokakuuta ja kannustamme kaikkia osallistumaan, sillä jokaisen mielenterveys on tärkeää. Mielenterveyspäivän teemaväri on vihreä ja päivän aikana voi osoittaa tukeaan pukeutumalla vihreään väriin – pitämällä vaikka vain vihreitä sukkia.

Lue lisää mielenterveyspäivästä täältä.

Tässä Lukemon nuortenkirjavinkkejä päivän aiheesta:

Anu Holopainen: Filigraanityttö. Karisto.

Enni aloittaa syksyllä kahdeksannen luokan, mutta sitä ennen on kesäloma. Ennillä on mukava perhe, isä, äiti ja isosisko Kaisa, ja muutamia hyviä ystäviä. Ennin mielessä on kuitenkin Varoittaja, ääni joka saa hänet pelkäämään onnettomuuksia. Mitään pahaa ei kuitenkaan tapahdu, jos pehmolelut Ennin huoneen hyllyllä pysyvät oikeassa järjestyksessä ja hän pyörittää sormessaan olevaa filigraanisormusta kolme kertaa oikealle ja kolme vasemmalle. Ystävät saavat Ennin lähtemään kesälomaretkelle Suomenlinnaan, mutta Enniä hermostuttaa syödä eväitä pesemättä käsiään ja muutenkin hän joutuu tarkkailemaan vaaroja eikä osaa rentoutua. Vanhemmat aavistavat Ennin käytöksessä outoa varautumista, mutta Enni yrittää hillitä itsensä ja onnistuu piilottamaan huolensa vanhemmilta. Enni huomaa, että naapuriin muuttaa uusi poika. Hänen käytöksessään on jotain erikoisen tuttua.

Veera Salmi: Kaunis ilma kuolla. Otava.

Yksi video voi muuttaa kaiken. Isra ei saa edes perhettään uskomaan, että koulussa levinnyt video antaa aivan väärän kuvan siitä, mitä todella tapahtui. Perhe ja suku kääntävät selkänsä kunniansa menettäneelle tytölle eikä Isra näe valoa tunnelin päässä. Sattuman kautta hän tutustuu Leoon, jonka elämältä on kadonnut pohja aikoja sitten. Tähdistä kiinnostunut poika muuttaa sijaisperheestä toiseen eikä ketään kiinnosta, mitä hänelle tapahtuu. Miksi edes vaivautua haaveilemaan ammatista ja tulevaisuudesta, kun kukaan ei usko häneen? Isra ja Leo ottavat luvatta käyttöönsä auton ja lähtevät pitkälle roadtripille, jonka päämääränä on Ähtärin pandatalo ja sen jälkeen kuolema.

Siiri Enoranta: Kesämyrsky. WSOY.

Andrew asuu kaupungissa, jossa lenturit lentävät taivaalla arvokas indigo polttoaineenaan. Kaupungin nuoriso on jakautunut jengeihin ja Andrew on korviaan myöten ihastunut Nokisiipien johtajaan Joshiin. Kesän tullen Andrew saa ainutlaatuisen tilaisuuden tutustua Joshiin ja päästä Nokisiipien riveihin. Andrew’n isä kun on kuuluisa lastenpsykiatri, joka palkataan ottamaan selvää, mikä Joshin pikkusiskoa Penelopea vaivaa. Andrew pääsee isänsä mukana Joshin perheen huvilaan, jossa kaikki ei ole sitä, miltä se näyttää. Penelope ei ole ainoa, jolla on synkkä salaisuus…

Salla Simukka: Musta kuin eebenpuu. Avain.

Salla Simukan nuortenromaanin selkokirjaversiossa Lumikki on palannut Tampereelle ilmaisutaidon lukioon. Koulussa tehdään sopivasti Lumikki-näytelmää ja yhtäkkiä Lumikki alkaa saada viestejä pelottavalta salaiselta ihailijalta. Lumikki on jälleen valintojen edessä: kuka on uhkailija, kuka on oikea rakkaus – vai voiko olla kyseessä sama henkilö? – Trilogian päätösosa. Lue myös Lumikki-sarjan kaksi aiempaa osaa: Punainen kuin veri ja Valkea kuin lumi.

Karen M. McManus: Yksi meistä valehtelee. WSOY.

Viisi lukiolaista jää jälki-istuntoon kännykän luvattomasta hallussapidosta. Yllättäen heti istunnon alussa yksi nuorista, Simon, saa pähkinäallergisen kohtauksen ja kuolee. Simon on ollut juoruja levittävän, vihatun Tumbrl-tilin ylläpitäjä ja kaikilla nuhteettomilta näyttäneillä nuorilla – älykkötyttö Bronwyn, baseballtähti Cooper, tanssiaisten prinsessa Addy ja koulun pahis, huumeita välittävä Nate – on ollut salaisuuksia, joita he eivät olisi missään tapauksessa halunneet julki. Vähä vähältä salaisuudet paljastuvat ja Simonin kuolemaan johtaneet tekijät selviävät.

Jukka-Pekka Palviainen: Opeta minut lentämään. Karisto.

Ilona aloittaa taidelukion ja ystävystyy siellä Tyttiin ja Milliin, joiden kanssa viettää vauhdikasta lukiolaiselämää. Ilona ihastuu koulun ilmaisutaidon opettajaan Karriin mutta myös Tytin isovelipuoli Osku tekee vaikutuksen. Ilonan naapurissa asuu kotikoulua käyvä erikoislaatuinen Vertti, joka harrastaa lentämistä tietokoneensa lentosimulaattorin avulla. Ilona haluaa avartaa Vertin maailmaa valokuvien avulla.

 

 

 

 

 

 

Artikkelin on koonnut Lastenkirjainstituutin TET-harjoittelijat Elisa ja Ronja.

”On tärkeää, että lapsi saa tietoa omasta erityislaatuisuudestaan”

Kaarle on aivan erityinen karhu. Hänellä on autismi ja sen vuoksi hänen aivonsa toimivat hieman eri tavalla kuin monen muun. Kaarlella on hyvä muisti ja hän on tarkka ja huolellinen, mutta jotkut asiat voivat tuntua hänestä hyvin vaikeilta, erityisesti muutokset totutuista tavoista ja rutiineista. Kun Kaarlen lempijäätelö on jäätelöautolta loppu, saattaa pettymys olla suuri ja ajatukset voivat mennä jumiin. Onneksi pikkuveli Vilkas Viljami keksii, että lempijäätelöä voi ostaa myös kaupasta!

Salla Hewittin esikoisteos Kaarle Karhun kirja (Pinkumi, 2021) käsittelee autismikirjoa, Timothy Austenin kuvittamana. Kirjassa kuvataan Kaarle Karhun arjen elämää sekä tilanteita, joissa apu on tarpeen. Neurokirjoon kuuluva lapsi saa kirjan avulla tietoa omasta erityislaatuisuudestaan ja alkaa hahmottamaan ja tunnistamaan omia toimintatapojaan sekä vahvuuksia ja potentiaaliaan. “Haluan olla mukana kasvattamassa sukupolvea, jonka ei tarvitse peitellä omia erityisiä ominaisuuksiaan ja yrittää olla aina samanlainen kuin muut” Hewitt kertoo.

Neurokirjoon kuuluvien lasten lisäksi kirja tarjoaa hyödyllistä tietoa perheenjäsenille, muille lapsille sekä aikuisille ja kirja soveltuukin kotona lukemisen lisäksi hyödynnettäväksi muun muassa varhaiskasvatuksessa, koulussa sekä kuntoutuksessa. Kaarle Karhun kirja tuo ymmärrystä neurokirjoon kuuluvien lasten ajattelu- ja toimintatavoista sekä auttaa lisäämään erityisyyden ja erilaisuuden hyväksyntää.

Hewitt kertoo saaneensa idean kirjaan, kun hän käsitteli tekemänsä valokuvakirjan avulla autismikirjoa oman lapsensa kanssa. Tarve apuvälineelle, jonka kautta käsitellä lapsen kanssa tämän erityislaatuisuuttaan, nousi esiin myös vertaiskeskusteluissa sekä Hewittin työssä erityislasten perheiden parissa. Kirjassa Kaarlen elämästä kertovien tarinoiden lomasta löytyy “Äitikarhun vinkkejä”, jotka tarjoavat käytännön neuvoja siitä, millaisesta tuesta lapselle on hyötyä.

Kaarle Karhun kirja on ensimmäinen osa neuropsykiatrisia erityisvaikeuksia käsittelevästä Kirjon kirjat -kirjasarjasta, jossa lastenkirjojen lisäksi julkaistaan aiheeseen liittyviä oppaita ja muita materiaaleja. Jokaisessa sarjan kirjassa seurataan omaa persoonallista päähenkilöä tiettyine erityispiirteineen ja seuraavassa kirjassa seikkaileekin Kaarle Karhun erityisen touhukas veli, Vilkas Viljami.

Viisi kysymystä tekijälle

Onko sinulla esikuvia?

“Arvostan ihmisiä, jotka kertovat omia sisäisiä kokemuksiaan esimerkiksi kirjoittamisen keinoin ja avaavat sitä, miten he kokevat ympäröivän maailman ja siinä toimimisen. Esimerkiksi autismikirjon ihmisten tarinoista on saatu viime vuosina suomalaistakin kirjallisuutta. Jokaisen yksilölliset kokemukset ovat arvokkaita ja auttavat meitä ymmärtämään ja kunnioittamaan eri näkökulmia.

Ihailen myös niitä ammattilaisia, jotka tuntevat erityistä paloa työtään kohtaan ja kirjoittavat osaamisensa käytännönläheisiksi kirjoiksi meidän kaikkien käyttöön. Luen innolla esimerkiksi kasvatus-, opetus- ja kuntoutusalan sekä psykologian alan antia.”

Mikä on parasta kirjoittamisessa?

“Rakastan kirjoittamista. Mietiskelyä, mielessä kirkastuvia ideoita, kokonaisuuden rakentamista sekä intensiivisen kirjoittamisen vaihetta, jolloin vireystila nousee huimaksi ja saa kokea voimakasta intoa ja inspiraatiota. On upea tunne, kun saa käyttää ja edelleen kehittää omia vahvuuksiaan ja siihen haluan kannustaa muitakin – lapsia ja aikuisia.

Kaarle Karhun parissa työskennellessä ehdottomasti parasta oli ajatus siitä, että valmiin kirjan myötä autismikirjon lapset pääsevät kuulemaan näitä tarinoita, ehkäpä samaistumaan niihin hauskoihin ja hankaliinkin juttuihin, joita Kaarle kokee ja ymmärtämään sitä kautta itseään paremmin.”

Mitkä ovat lapsuutesi parhaita lukumuistoja?

“Minulle on aina luettu paljon ja muistan edelleen elävästi monien lapsuuteni kirjojen tarinat, kuvitukset ja tunnelmat. Päivä oli ihana päättää siihen, että äiti luki ääneen kirjaa meille kerrossänkyyn pakkautuneille sisaruksille.

Ekaluokan ensimmäisenä päivänä opettaja näytti, miten luetaan ja sen jälkeen lukemiselleni ei tullut loppua. Luin usein samojakin kirjoja toistuvasti innostuen tarinasta joka kerta uudelleen. Lukeminen on samaan aikaan virkistävää ja rentouttavaa. “

Mikä on lapsuutesi lempilastenkirjahahmo?

“Tove Janssonin Muumi-kirjojen Surku-koira kosketti minua jo lapsena valtavasti. Surku on pieni, alakuloinen ja yksinäinen. Se vertaa itseään muihin ja haluaisi olla villi ja rohkea kuten sudet. Tarinassa Surku kuitenkin saa ystäviä omana itsenään eikä ole enää onneton, kun löytää oman laumansa.”

Mikä lasten- tai nuortenkirja kaikkien pitäisi mielestäsi lukea?

“Eri ihmiset pitävät hyvin erilaisista kirjoista, esim. kuvakirjoista, koskettelukirjoista tai selkokirjoista. Joskus parhaat kirjat ovat lastenkirjojen sijaan lapsen omaa mielenkiinnon kohdetta, vaikkapa rautatieverkostoa tai delfiinilajeja käsitteleviä tietokirjoja ja sekin on mahtava juttu. Toivon, että kaikenlaisille lapsille tehdään ja tarjotaan juuri heille sopivia ja heitä innostavia kirjoja ja niihin liittyviä elämyksiä esimerkiksi eri aistien kautta.”

 

Katso myös Tampereen yliopiston logopedian tutkinto-ohjelman opiskelijoiden kokoama Ainakin sata sanaa – Lastenkirjoja erityisyydestä ja erityislapsista -esite.

Lukemon Viisi kysymystä tekijälle -juttusarjassa haastatellaan ajankohtaisia lasten- ja nuortenkirjojen tekijöitä.

Kirja: Salla Hewitt: Kaarle Karhun kirja. Pinkumi. 

Teksti: Helmi Kalaja. Tekstiä varten on haastateltu Salla Hewittiä.  
Kuvat: Hilla Hautanen (kirjailijakuva) ja Helmi Kalaja (kirjakuva).