Lukuviikko on valtakunnallinen lukutaidon teemaviikko, jonka tavoitteena on tarjota tietoa ja sisältöjä lukutaidon ja lukemisen ajankohtaisista kysymyksistä. Vuonna 2022 Lukuviikko järjestetään 4.-10.4. teemalla ”Lukemalla parempi maailma”. Lukuviikko 2022 nostaa esiin lukutaidon yhteiskunnallisen merkityksen globaalista näkökulmasta. Maailmanlaajuisesti tarkasteltuna lukutaito on monelle selviytymistaito.
Lukuviikko tarjoaa materiaaleja lukutaitotyöhön ja lukemaan innostamiseen. Materiaalit ovat käytettävissä ympäri vuoden. Lukuviikon järjestää Lukukeskus yhdessä kirja-alan toimijoiden kanssa. Lue lisää Lukuviikosta.
Osana Lukuviikkoa nuorten oma kirjallisuusmedia Lukufiilis ja Kirjakopla järjestävät Discord-lukupiirin 7.4.2022 klo 17. Lukupiirikirja on Angie Thomasin Mun vuoro (Otava). Tervetuloa avoimeen lukupiiriin keskustelemaan muiden nuorten kanssa lukukokemuksestasi: miltä kirjan maailmaan uppoutuminen tuntui? Miksi lukeminen tekee maailmasta paremman? Lukupiirin pääset tästä linkistä.
Lukuviikon lukuvinkit Lukemossa
Lukuviikko näkyy Lukemossa! Tältä sivulta löydät lukuvinkkejä eri ikäisille lukijoille.
Lastenkirjavinkit
Moninaisuus, itsensä ja muiden ymmärtäminen
Kirjoja maailman muuttamisesta
Nuortenkirjavinkit
Vaikuttaminen, valta-asetelmat ja yhteiskunta
Yhdenvertaisuus, toisen näkökulmasta katsominen ja oman tarinan kertominen
Lastenkirjavinkit
Moninaisuus, itsensä ja muiden ymmärtäminen
Felicity Brooks ja Mar Ferrero: Monen sortin moninaisuus. Suomentanut Tuuli-Maaria Rauta. Lasten keskus, 2022.
Kaikki ihmiset ovat erilaisia, toiset ovat tuuheatukkaisia ja toiset kaljuja, joillakin on ollut jokin vamma syntymästään asti, joidenkin vamma on onnettomuuden seurausta. Olemme erilaisia keskenämme, mutta kaikkia kuitenkin yhdistää ainakin yksi asia: ihmisyys. Tietokirja moninaisuudesta esittelee muun muassa millaisia erilaisia kehoja, erilaisia aivoja ja erilaisia perheitä on olemassa. Kirjan lopusta löytyy Moninaisuuden sanasto, jossa on selitetty kirjassa käytettyjä sanoja, sekä ohje aikuisille moninaisuuden tärkeydestä: ”Kaikilla lapsilla tulisi olla yhtäläiset mahdollisuudet kasvaa, oppia, kokea turvallisuutta, saada arvostusta ja tulla omaksi itsekseen. Siksi on tärkeää ymmärtää ja nostaa esille moninaisuutta.” (sitaatti kirjan lopusta)
Frank Furu ja Linda Bondestam: Mutta te ette ole äiti. Suomentanut Katri Tapola. Etana Editions, 2021.
Aysha on saapunut uuteen maahan aivan yksin. Hän asuu paikassa, joka ei ole koti ja joka on täynnä muita ihmisiä. Ympärillä on aina joku laittamassa ruokaa, siivoamassa tai haluamassa jutella, mutta kukaan heistä ei ole Ayshan äiti. Päivät lipuvat ohi, sekä hyvät että huonot, mutta ikävä äidin luo pysyy. Kun suru valtaa mielen, on hyvä, että joku tulee luokse ja lohduttaa. Kuvakirja käsittelee millaisia ajatuksia ja tunteita ilman huoltajaa saapuneella pakolaislapsella voi uudessa maassa ja sen vastaanottokeskuksessa olla.
Katri Tapola ja Sanna Pelliccioni: Tervetuloa! Karisto, 2021.
Viisikielinen kuvakirja kertoo meren keskellä saaressa olevasta talosta nimeltä Tervetuloa! Talo on täynnä yhteisiä tarinoita lentoliskoista, tähdistä, näkinkengistä ja suojaisista poukamista. Tarinat avaavat ovensa kaikille ja kutsuvat ihmiset yhteen. Suomeksi, italiaksi, somaliksi, kurdiksi ja dariksi kirjoitettu kirja tuo kirjallisuuden useampien lasten ulottuville ja korostaa oman äidinkielen merkitystä. Tarinan talon esikuvana toimii Lampedusan saarella oleva IBBY-lastenkirjasto.
Astrid Desbordes ja Marc Boutavant: Oliver ja outo vieras. Suomentanut Annukka Kolehmainen. Etana editions, 2019.
Oliver Orava ja Yrjänä Pöllönen käyskentelevät joen rannalla kaikessa rauhassa, kunnes huomaavat vastarannalla istuvan Otuksen. He säikähtävät outoa vierasta ja säntäävät karkuun. Kerättyään voimia ja rohkeutta, Oliver ripustaa joen rantaan kyltin, jossa lukee: Otukselta pääsy kielletty. Mutta onko Otus sittenkään vaarallinen, vain koska hän näyttää erilaiselta kuin muut metsän asukkaat.
Anniina Mikama ja Carlos da Cruz: Päivä maapallolla -sarja. Karisto, 2019-.
Kun kello on kuusi aamulla Tokiossa, Japanissa, Eiko on juuri herännyt. Samaan aikaan kello on yhdeksän illalla Kaolackissa, Senegalissa, jossa Seku katsoo elokuvaa. Japanilainen Eiko harrastaa judoa ja päivän aikana hän syö merileväsalaattia ja vihreän teen makuista suklaata, kun taas Sekun harrastuksia on jalkapallo sekä lukeminen ja ruokavalioon kuuluu paahdettuja maapähkinöitä ja bissap-juomaa. Päivä maapallolla: koulussa seuraa miten kymmenen lasta eri puolilla maailmaa viettävät päivänsä, mitä tarvikkeita he tarvitsevat koulussa ja mitä heidän huoneistaan löytyy. Tietokirjasarjassa on ilmestynyt kolme teosta: poliisit, koulussa ja lääkärit. Niissä tutustutaan eri kulttuureihin ja niiden tapoihin.
Hieman pidempiä kirjoja
Lena Frölander-Ulf, selkomukautus Riikka Tuohimetsä: Nelson Tiikeritassu. Avain, 2021.
Nelson on tavallinen lapsi, joka asuu Perlinporin kaupungissa. Siellä vallitsee järjestys kaikessa. Järjestyksen Valvojat ja heidän johtajansa Rouva Koppi seuraavat, että kaikki kaupungissa noudattavat sääntöjä. Eräänä päivänä Nelson etsii tietään kotiin, mutta hän ei muista missä rakenteilla oleva uusi talo sijaitsee. Kodin etsintä käy läpi kaupungin seikkailujen ja vaarojen, yhdessä kodittoman Zamba-tiikerin kanssa. He joutuvat vaikeuksiin Järjestyksen Valvojien kanssa, mutta onneksi kaupungissa ja sen laitamilla on myös muita ihmisiä, jotka eivät noudata mielivaltaisia sääntöjä. Selvitäkseen kotiin, Nelsonin on löydettävä itsestään rohkeutta ja jotta elämä kaupungissa voisi olla vapaampaa ja onnellisempaa, täytyy Nelsonin ja muiden vakuuttaa kaupunkilaiset kohtaamaan ennakkoluulonsa. Kiltteys, suvaitsevaisuus ja muiden auttaminen kantaa pitkälle ja tuo iloa.
Matt Haig ja Emily Gravett: Eevin eläinmaailma. Suomentanut Sarianna Silvonen. Aula & Co., 2021.
11-vuotiaalla Eevillä on erityinen kyky: hän osaa puhua eläinten kanssa. Hänen täytyy kuitenkin pitää kykynsä salassa, sillä isä sanoo, että siitä kertominen tai jopa sen käyttäminen on erittäin vaarallista. Eevin on uhmattava isänsä käskyä, kun eläintarhan leijonahäkissä nähdään vaarallinen tilanne ja hänen on riennettävä apuun. Pian kuitenkin edessä on vielä suurempi vaara, johon liittyy koko kaupungin kadonneet lemmikit sekä eläintarhan eläimet. Teos kertoo erilaisuudesta sekä suhtautumisestamme eläimiin ja luontoon.
Palaa sivun alkuun.
Kirjoja maailman muuttamisesta
Andrea Beaty ja David Roberts: Mia Molina, maailman parantaja. Suomentanut Maiju Keynäs ja Ville Keynäs. Aula & Co., 2021.
Mia Molina on pienestä pitäen ollut auttavainen ja halukas parantamaan maailmaa. Eräänä päivänä hän törmää valtavaan roskavuoreen tyhjällä tontilla, ja tuumaa, että olisi paljon mukavampaa, jos sen paikalla olisi puisto. Naapurusto innostuu ajatuksesta, mutta Mia huomaa joutuneensa yksin vastuuseen puiston perustamisesta, eivätkä päättäjät usko lapsen pystyvän siihen. Mia ei luovuta ja pian hän saakin huomata, että päättäväisyydellä ja itseensä uskomisella voi saada muutoksia aikaan.
Aija ja Janne Salovaara & Tuomas Kärkkäinen: Kosa ja Muka muuttavat maailmaa. Kestävän kehityksen jäljillä. Avain, 2021.
Serkukset Kosa ja Muka viettävät vapaapäivää. Uteliaisuus ympäröivää maailmaa kohtaan tempaa heidät moniin eri seikkailuihin, ja päivän mittaan he kohtaavat erilaisia ihmisiä ja eläimiä, osallistuvat mielenosoitukseen ja matkaavat vedenpuhdistamolle selvittämään mistä vesi tulee. Tarinallisessa tietokirjassa Kosan ja Mukan seikkailujen lomassa Keke, kestävyydestä kaiken tietävä hahmo, valaisee tarkemmin asioita, joita serkukset ihmettelevät. Keke selittää mistä ruoka on peräisin ja kertoo tiedosta, vallasta ja vaikuttamisesta. Kirjassa Kosa ja Muka pohtivat omaa paikkaansa maailmassa ja sitä, millä tavoin siitä voisi tehdä paremman kaikille.
Danielle Jawando ja Noa Snir: Pieni opas suureen elämään: Maya Angelou. Suomentanut Kirsikka Myllyrinne. Etana editions, 2019.
Maya Angelou oli afroamerikkalainen kirjailija, laulaja ja kansalaisoikeusaktivisti. Runsaasti kuvitettu elämäkerta kertoo Mayan elämästä lapsuudesta aina vanhuuteen saakka. Se seuraa miten tytöstä, joka oli lapsena lähes viisi vuotta puhumatta, kasvaa nainen, joka käyttää ääntään muiden auttamiseen ja tärkeistä asioista puhumiseen. Maya vastustaa syrjintää, rasismia ja ennakkoluuloja aktivismin, mutta myös taiteen avulla. Löytämällä oman äänensä ja käyttämällä sitä sekä pysymällä sinnikkäänä Maya onnistuu muuttamaan omaa maataan ja maailmaa.
Amanda Gorman ja Loren Long: Muutos soi. Suomentanut Laura Eklund Nhaga ja Aura Nurmi. Tammi, 2021.
Riimirunomuotoon kirjoitettu kuvakirja käsittelee sitä, miten jokaisella on mahdollisuus muuttaa maailmaa ja itseään. Auttavaisuus ja kohtaaminen auttaa rakentamaan siltoja ihmisten välillä ja lisää suvaitsevaisuutta. Yksi ihminen voi saada muutosta aikaan, mutta yhdessä tekemisestä se saa voimaa. ”Me olemme myrskyävä pauhu, olemme soiva Muutoksen laulu. Me olemme uusi maailma ja olemme jo valmiina.” (sitaatti kirjasta)
Grethe Rottböll ja Anna-Karin Grahamn: Luontopartio pelastaa eläimiä. Suomentanut Marjo Lemponen. Otava, 2019.
Onni ja Leena ovat ystävykset, jotka pitävät luonnosta ja eläimistä. Eräänä yönä myrsky pudottaa linnunpesän puusta ja kissa on miltei syödä siinä olevat poikaset. Onni ja Leena rientävät hätiin ja pelastavat pesän. Pian he huomaavat, että lähiluonnosta löytyy paljon muitakin eläimiä, jotka tarvitsevat apua. Ystävykset päättävät perustaa Luontopartion, joka auttaa kaikenlaisia eläimiä. Yhdessä he nikkaroivat lepakkopönttöjä ja mehiläisasuntoja, pelastavat sammakon tieltä takaisin kosteampaan paikkaan ja istuttavat kukkia perhosille. Helppolukuinen kirja tarjoaa paljon tietoa eri eläimistä sekä käytännön vinkkejä, miten itse voi suojella ja auttaa lähiluontoa!
Hieman pidempiä kirjoja:
Rose Hall ja Parko Polo: 100 asiaa maapallon pelastamisesta. Suomentanut Marketta Pyysalo. Lasten keskus, 2021.
Maapallo tarvitsee pelastamista. Ilmakehään kertyy liikaa lämpöä, koralliriutat kuolevat ja metsäpalot yleistyvät. Mutta mitä tälle kaikelle voi tehdä? Vaikka ja mitä! Tiesitkö, että liiskatuista omenankuorista voidaan tehdä kenkiä? Tai että valaan kakka viilentää maapalloa? Kuvitettu tietokirja esittelee 100 erilaista asiaa maapallon suojelemisesta. Maailmanlaajuisten hankkeiden lisäksi kirjassa kerrotaan millaisia jokapäiväisiä tekoja yksilötasolla voi tehdä maapallon suojelemiseksi.
Valentina Camerini ja Veronica Carratello: Gretan tarina: Et ole koskaan liian pieni tekemään suuria asioita. Suomentanut Taru Nyström. Into, 2019.
Kuvitettu elämäkerta kertoo siitä, miten Greta Thunbergista tuli kaikkien tuntema ilmastoaktivisti. Elokuussa 2018 Greta aloittaa koululakon ilmaston puolesta. Ennen sitä hän on ollut jo pitkään huolestunut ympäristön tilasta, ja saanut aikaan muutoksia oman perheensä elintottumuksissa. Lakko kuitenkin viimeistään muuttaa kaiken. Ensimmäisenä lakkopäivänä Greta on yksin, mutta pian muita ihmisiä rupeaa kerääntymään hänen kanssaan Tukholman valtiopäivätalon eteen. Tieto tytöstä, joka lakkoilee ilmaston puolesta, leviää kaikkialle ja samankaltaisia lakkoja ruvetaan järjestämään ympäri maailmaa. Gretasta tulee ympäristöliikkeen arvostettu kärkihahmo, joka osoittaa esimerkillään, että koskaan ei ole liian pieni tekemään suuria asioita.
Palaa sivun alkuun.
Nuortenkirjavinkit
Vaikuttaminen, valta-asetelmat ja yhteiskunta
Anne-Maija Aalto: Korento / Mistä valo pääsee sisään. Otava, 2020 ja 2021.
Merenpinnan nousun jälkeen Japanista on tullut osa Itäisten Kauppaliittojen Unionin siirtokuntaa. Japanilaiset on asutettu työleirejä muistuttaviin internointikyliin. Lapsuudenystävät Satomi ja Mai haaveilevat merentakaisesta, vapaasta elämästä. Turvatakseen perheensä tulevaisuuden Mai suostuu komentaja Rafikovin Nymfiksi, alistetuksi ja huumatuksi jalkavaimoksi. Satomi kaipaa ystäväänsä kotikylänsä köyhissä oloissa, joissa iloa ei löydä enää edes etsimällä. Satomin sisällä alkaa kyteä vastarinta, mutta muutoksen aikaansaaminen vaatii suuria uhrauksia.
Silja Annila, Sanna Pekkonen ja Kaisa Uusitalo: Tekoja nyt! Maailmanpelastajan käsikirja. Otava, 2020.
Monipuolinen tietokirja tarjoaa käytännönläheisiä vinkkejä siihen, miten jokainen voi itse puuttua yhteiskunnallisiin ongelmakohtiin: ihmisoikeusrikkomuksiin, kiusaamiseen, ilmastonmuutokseen, eläinten kohteluun ja niin edelleen. Mitä asioille on jo tehty ja mikä on vielä pielessä? Kirjaan on haastateltu nuoria vaikuttajia, jotka kertovat miksi ja miten he ovat päättäneet vaikuttaa tärkeiksi kokemiinsa asioihin. Lisäksi he antavat omia vinkkejä vaikuttamiseen. Mukana ovat poptähti Tuure Boelius, tubettaja Maiju Voutilainen, ilmastoaktivisti Atte Ahokas sekä 15 muuta.
Siiri Enoranta: Maailmantyttäret. WSOY, 2022.
Heitä on viisi ja he tapaavat Sopusointu-leirillä yksinäisille. Vaikka luonto on alkanut elpyä ja ihmiset ovat vihdoin yhdenvertaisia, jokainen tytöistä on kohdannut surua omassa elämässään. Lisäksi esiäidin muistot maailmanlopun partaalta heittävät varjonsa heidän ylleen. Joselinan veli on kuollut salaperäisten konehyönteisten hyökkäyksessä, ja tytöt lähtevät yhdessä selvittämään niiden arvoitusta. Mysteeri vie heidät taistellen ja tanssien läpi Maailmankodin ihmeiden – ja lopulta matka saattaa olla perille pääsyä tärkeämpää.
Riina Tanskanen: Tympeät tytöt. Into, 2021. Sarjakuva.
Millaista on kasvaa tyttönä länsimaisessa, patriakaalisessa yhteiskunnassa? Tympeät tytöt -kirjan värejä, suloisuutta ja vastarintaa pursuavat sarjakuvat kertovat samaistuttavia tarinoita siitä, miten pienet kokemukset ovat osa isompaa ongelmaa. Tympeät tytöt eivät etsi syntipukkia, vaan joutuvat kerta toisensa jälkeen toteamaan, että asenteet elävät kaikkialla yhteiskunnassamme, myös heissä itsessään. Teos sisältää yhdeksän sarjakuvakertomusta.
Sanna-Leena Knuuttila: Ne lensivät tästä yli / Minä odotan sinua / Jäätyneet tiet. Reuna, 2017-2020. Selkokirjasarja.
Hilkka asuu Pohjanmaalla, ja pelkää että kohta syttyy sota. Hetken päästä se syttyykin. On vuosi 1939, ja Neuvostoliitto hyökkää Suomeen. Hilkka kirjoittaa päiväkirjaan, miten hän pelkää isän ja veljen puolesta, jotka ovat sotimassa. Kotirintamalla naiset tekevät kovasti töitä ja osallistuvat talkoisiin. Töiden lomassa Hilkka käy kirjeenvaihtoa ihastuttavan Veikon kanssa.
Hilkan tarina jatkuu kirjassa Minä odotan sinua. Sarjan kolmas osa Jäätyneet tiet kertoo Lapin sodasta nuoren Annan näkökulmasta.
Salla Simukka: Lukitut. Tammi, 2020.
Viisikymmentä lukioikäistä nuorta teljetään vankilaan. Nettiyhteyksiä ei ole eikä vapaaksi pääse, ennen kuin on tunnustanut jossain tulevaisuudessa tekemänsä rikoksen. Oudossa tilanteessa eri taustoista tulevat nuoret ystävystyvät ja tukevat toisiaan. Nuorten välit rakoilevat, kun osa heistä ”ylennetään” vartijoiksi. Puolen vuoden vankeuden jälkeen muunsukupuolinen Vega, Kiinasta adoptoitu Meea, pitkään seurustelleet Johannes ja Oliver sekä somalitaustainen Kaspian ryhtyvät lavastamaan kapinaa saadakseen yhteyden ulkomaailmaan.
Maaza Mengiste: Varjokuningas. Atena, 2022.
Nuori Hirut sinnittelee piikana armeijan upseerin taloudessa. Kun Mussolinin joukot saapuvat maahan vuonna 1935, myös naiset osallistuvat taisteluihin. Hallitsija Haile Selassien joutuessa maanpakoon Hirut pitää yllä taistelutahtoa, naamioi maanviljelijän varjohallitsijaksi ja ryhtyy tämän henkivartijaksi. Kuohuvan historian keskellä Hirutilla on omakin sota sodittavanaan, ja hän maksaa siitä kovan hinnan.
Palaa sivun alkuun.
Yhdenvertaisuus, toisen näkökulmasta katsominen, oman tarinan kertominen
Johanna Aulén: Tsernobylin koirat. WSOY, 2022. Sarjakuva.
Sarjakuva kertoo Tšernobylin tuhoisasta ydinvoimalaonnettomuudesta ja koirista, jotka sinnittelevät ihmisten hylkäämällä vyöhykkeellä. Onnettomuus aiheutti laajoja radioaktiivisia päästöjä ja muutti voimalan lähialueet asuinkelvottomiksi. Vaikka ihmiset evakuoitiin, Tšernobylin eläimet jäivät oman onnensa nojaan. Dokumentaarinen sarjakuva on kertomus luonnon ja ihmisen sitkeydestä sekä kahden koiran elämästä suljetulla vyöhykkeellä nyky-Ukrainassa.
Mona Eid ja Koko Hubara (toim.): Third culture kids. Otava, 2022.
Kirja sisältää 40 henkilökuvaa tämän päivän suomalaisista, jotka elävät kulttuurien risteyksissä. Kirjassa käsitellään sitä, millaista on kasvaa ja elää usean kulttuurin todellisuuksissa samanaikaisesti. Kertojina ovat eri-ikäiset, eri taustoista ja eri puolilta Suomea tulevat “kolmannen kulttuurin lapset”, jotka luovat jatkuvasti omaa identiteettiään ja määrittelevät uusia olemisen tapoja erilaisten kulttuuritaustojen keskellä.
Leah Johnson: Jos vain kruunun saisin. Suomentanut Leena Ojalatva. Karisto, 2021.
Liz uskoo olevansa liian musta, köyhä ja kömpelö loistaakseen pienessä, yläluokkaisessa kotikaupungissaan. Hänen suunnitelmansa eliitticollegesta uhkaa romuttua, kun rahallista tukea jatko-opintoihin ei tulekaan. Päättäjäistanssien kuningattarelle luvattu stipendi mahdollistaisi college-opinnot, joten Liz päättää osallistua armottomaan kisaan. Kokemuksesta tekee siedettävän ainoastaan uusi oppilas, joka myös tavoittelee kruunua. Liz ystävystyy Mackiksi itseään kutsuvan tytön kanssa, joka saa Lizin pasmat sekaisin heti ensi katseesta.
Satu Leisko: Koti Suomesta: Nuorten maahanmuuttajien tarinoita uudesta kotimaastaan. Avain, 2020. Selkokirja.
Kirjaan on haastateltu kahdeksaa nuorta maahanmuuttajaa. He kertovat, miltä muutto täysin vieraaseen maahan tuntui. Nuoret tulevat eri maista ja erilaisista taustoista. Jokaisella on oma polkunsa Suomeen. Osa pakeni sotaa ja vaikeita oloja. Osa tuli yksin ja osa taas perheensä kanssa. Nuoria yhdistävät pohdinnat entisen kotimaan merkityksestä ja oman paikan etsimisestä. Tarinat ovat kannustavia, vaikka sopeutuminen ei ole aina ollut mutkatonta ja nuoret ovat kohdanneet vaikeuksia ja rasismia. Kirja on selkokielinen ja sopii myös suomen kieltä opiskeleville.
Tahereh Mafi: Rakkaus suurempi kuin meri. Suomentanut Leena Peltomaa. Otava, 2019.
16-vuotias muslimityttö Shirin pukeutuu hijabiin ja saa kokea päivittäin millaista on elää New Yorkin terrori-iskujen jälkeisessä maailmassa. Kiusaamista ja väkivaltaakin kohdannut Shirin ei uskalla päästää ketään lähelleen. Hän kokee olevansa vapaa vain breikatessaan isoveljensä ja tämän kavereiden kanssa. Kun Shirin saa koulussa parikseen koripallotähden Oceanin, hänen on vaikea uskoa, että poika haluaa oikeasti tutustua häneen. Rakastuminen vaatisi vielä enemmän rohkeutta, eikä Shirin ole ollenkaan varma, onko hänellä siihen uskallusta.
Dara McAnulty: Nuoren luonnontutkijan päiväkirja. Suomentanut Leena Ojalatva. Karisto, 2021.
15-vuotiaan Daran päiväkirja sisältää merkintöjä keväästä talveen, kotoa ja luonnosta. Irlantilainen Dara seuraa ja raportoi luonnossa kohtaamiaan asioita tutkijamaisen tarkalla otteella. Päiväkirjassaan Dara avaa lukijalle omaa tapaansa nähdä maailma. Hän puhuu autismistaan ja perheestään, jossa kaikki biologi-isää lukuun ottamatta ovat autistisia. Dara kuvailee sekä omaa yhteyttään luontoon että intohimoaan luonnonsuojeluun. Luonto kaikessa moninaisuudessaan onkin kirjan pääosassa.
Jacqueline Woodson: Ruskea tyttö unelmoi. Suomentanut Katja Laaksonen. S&S, 2021.
Omaelämäkerrallinen säeromaani kertoo tarinan siitä, millaista on kasvaa Yhdysvalloissa ruskeana tyttönä 1960- ja 70-luvuilla, kun rotuerottelulait on vasta hiljattain kumottu ja maa yhä jakautunut mustaan ja valkoiseen. Mustien ihmisoikeustaistelu tulee vähitellen osaksi Jacquelinen todellisuutta ja samaan aikaan hän etsii omaa paikkaansa maailmassa. Kirjassa kuvataan perhesuhteita, menetyksiä, ystävyyttä, unelmia, oman paikan löytämistä ja tarinoiden voimaa. Jo pienenä Jacqueline rakastaa kertoa tarinoita ja löytää niiden kautta keinon tulla kuulluksi.
Palaa sivun alkuun.
Lastenkirjavinkit kokosi Helmi Kalaja.
Nuortenkirjavinkit kokosi Kirjakopla eli Aino-Maria Kangas ja Lotta Luukila.
Liput liehuvat J.L. Runebergin kunniaksi 5. helmikuuta.
Selkokeskuksen myöntää selkotunnuksen selkokielisille julkaisuille. Selkotunnuksen avulla tunnistat selkokielisen julkaisun.
Katy Flint ja Cornelia Li: Matkakohteena avaruus. Tactic.
Clive Gifford ja Melvyn 
Tero Hiekkalinna ja Carlos da Cruz: Avaruuden arvoituksia. Karisto.
Markus Hotakainen ja Noora Karlsson: Ihmeellinen universumi. Aula & Co.
Izzi Howell ja Paul Rockett: Kissat tykkää tähtitieteestä. Otava.
Laura Suomela ja Väinö Heinonen: Säbähamsterit ja Talttahammasliiga. WSOY.
J. M. Barrie, Tuomas Kilpi (suomentanut ja selkomukauttanut): Peter Pan. Oppia.
Katja Richert ja Steffen Grumpert: Koulun kiva kummitus. Mäkelä.
Tapani Bagge ja Hannamari Ruohonen: Jenni ja oikutteleva bussi. Karisto.
Alain M. Bergeron, Michel Quintin ja Sampar: Uskomatonta! Krokotiilit. Minerva.
Giovanni Di Gregorio ja Alessandro Barbucci: Sisarukset Grémillet 2: Cassiopéen ihastus. Story House Egmont.
Annika Sandelin ja Jenny Lucander: Kun isoäiti lensi. Teos.
Tinashe Williamson ja Thea Jacobsen: Nuoren antirasistin käsikirja. Otava.
Tomi Kontio ja Elina Warsta: Isäni on hipsteri. Teos.
Pip Bird ja David O’Connel: Yrmeä yksisarvinen kouluretkellä. Otava.
Sofia Chanfreau ja Amanda Chanfreau: Kirahvin sydän on tavattoman suuri. S&S.
Harri Veistinen ja Teemu Juhani: Revontuliefekti ja oranssit tiput. S&S.
Jack Meggit-Phillips ja Isabelle Follath: Hirviö ja Helmikki: Hirviön kosto. WSOY.
Anna James ja Paola Escobar: Tilly ja seikkailujen kartta. HarperCollins Nordic.
Janne Malinen ja Teemu Juhani: Waaralinnan salaisuudet 1. Seitsemän kielonlehteä. Tammi.
Tuukka Sandström ja Varpu Eronen: Pienen pieni ilves ja iso karhu. Avain.
Helena Koch ja Anne Pikkov: Perunan kuningaskunta. Kumma.
Katja Bargum ja Jenny Lucander: Muurahaisten ennätyskirja. Teos.
Heidi Johanna ja Linnea Bellamine: Pörröinen Pikku-Pupu haluaa kiivetä puuhun. WSOY.
Nikola Kucharska: Tosi tarua lohikäärmeistä. Lasten Keskus.
Ryhmä Hau saa tehtäväkseen korjata ränsistyneen jalkapallokentän. Sen jälkeen ne saavat kentällä vastaansa Usvapohjan pormestari Hanttisen ja tämän kissajoukkueen, joka ei pelaa sääntöjen mukaan.
Astrid Lindgren, kuvittanut Maria Nilsson Thore: Saariston lapset – Pelle saa pienen eläimen. WSOY. Suom. Laila Järvinen.
Päivi Lukkarila, kuvittanut Reetta Niemensivu: Ponimme Possukka. Karisto.
Marjo Nygård: Lumi ja Lunni: Pieni kirja ystävyydestä. Lasten keskus.
Ninka Reittu: Ystäväni Pulla Vehnänen. Otava.
Sanna Sofia Vuori, kuvittanut Cara Knuutinen: Mäyrä kateissa. Teos & Förlaget.
David Walliams, kuvittanut Tony Ross: Jäätynyt jättiläinen. Tammi. Suom. Kaisa Kattelus.
Lena Frölander-Ulf, selkomukauttanut Riikka Tuohimetsä: Nelson Tiikeritassu. Avain.
Elina Karjalainen, selkomukauttanut Silja Vuorikuru: Uppo-Nalle. Avain.
Jaana Levola: Käppänät & Venla ja kaverikoirat. Avain.
Satu Kettunen: Aarteitani Suomesta. Otava.
Malin Kivelä, Martin Glaz Serup ja Linda Bondestam: Jos kohtaat karhun / Om du möter en björn. Teos / Förlaget.
Pia Krutsin ja Jani Ikonen: Kaupunki Kukaties. WSOY.
Deborah Marcero: Purkissa. Kumma.
Virpi Penna: Unto yökodissa. Lasten keskus.
Annika Eräpuro ja Salla Vasenius: Sanni ja salaperäiset jäljet. Karisto.
Vuokko Hurme: Eläinkirja. WSOY.
Nora Lehtinen ja Anne Muhonen: Ainon ja Matiaksen reissukirja. Pieni Karhu.
Magnus Ljunggren ja Mats Vänehem: Ritarikoulu-sarja. Mäkelä.
Tietopalat-sarja. WSOY.
Pip Bird: Yrmeä yksisarvinen -sarja. Otava.
Aaron Blabey: Hurja jengi -sarja. Into.
Marko Hautala: Lauri Luu ja riivattu lukukoira. Haamu kustannus.
David O’Connell: Hämäränhyssyn mysteerit -sarja. Kumma.
Anders Sparring: Vorosen perhe -sarja. Mäkelä.
Eva Frantz: Yön kuningatar. S&S.
Anna James: Tilly ja kirjamatkaajat. HarperCollins Nordic AB.
Oskar Källner ja Karl Johnsson: Tähtiin temmatut. Otava.
Joona Leppälä: ZoneVD kiehtovan tiedon jäljillä. Tammi.
Jack