TEMPLATE: ARCHIVE

LimmiFest 2024 – Koko kansan kirjakarnevaali

Tapahtuman banneri.

LimmiFest on lapsille ja nuorille suunnattu kirjallisuusaiheinen tapahtuma, joka järjestetään Limingassa 29.-31.8.2024.

Ohjelma starttaa torstaina 29.8. klo 13 Sanat vaikuttajina -paneelikeskustelulla. Keskustelua juontaa lukiolaiset Miska Haapa-aho, Ilari Hirvasniemi ja Maija Satomaa. Mukana keskustelijoina ovat Rantalakeuden päätoimittaja Henna Lammi, Lastenkirjainstituutin hankekoordinaattori Helmi Kalaja, kirjailijat Mikko With ja Mikko Koiranen sekä lukiolaiset Noora Rautiainen ja Nelli Kivijuuri.

Perjantaina 30.8. klo 18 Rantalakeus Rokki -bändikisan lavalle pääsee alle 29-vuotiaita nuoria artisteja ja bändejä Rantalakeuden alueelta.

Lauantaina 31.8. klo 11-15 vietetään LimmiFest karnevaalipäivää! Luvassa on monenlaista hauskaa tehtävää ja nähtävää, kuten sirkusta ja musiikkiteatteria yhdistävä esitys, karnevaalikulkue sekä erilaisia työpajoja.

LimmiFestin tapahtumat ovat kaikille avoimia ja maksuttomia.

Kirsi Kunnas 100 -juhlavuosi ja Runo-olohuoneet

Kirsi Kunnas 100 -juhlavuoden mainoskuva.

Vuonna 2024 juhlitaan rakastetun runoilijan Kirsi Kunnaksen syntymän satavuotisjuhlaa!

Juhlan kunniaksi käynnissä on Lasten runovallankumous, suuri lastenkulttuurihanke, jonka Kulttuurikeskus PiiPoo toteuttaa yhteistyössä WSOY:n, Pikku Kakkosen (Yle) sekä Tampereen Työväen Teatterin kanssa. Hanke kutsuu Kunnaksen elämäntyön innoittamana tutustumaan lastenrunouteen ja juhlimaan jokaiselle kuuluvaa lukuiloa!

Hankkeen kautta syntynyt Kirsi Kunnaksen runoihin pohjautuva Haitulan matkassa -lastenteatteriesitys saa ensi-iltansa syksyllä 2024. Esityksestä tuotetaan myös runosarja Pikku Kakkoseen. Esitys ja sarja on syntynyt Tampereen Työväen Teatterin ja YLE:n yhteistyönä.

Juhlavuoden runokokoelma Haitulan taikahattu (WSOY) lahjoitetaan jokaiselle 1.-luokan aloittavalle lapselle syksyllä 2024. Kirjahankkeen päärahoittaja on Alfred Kordelinin säätiö ja sitä tukee Suomen Kulttuurirahasto. Kirjojen tilaaminen ja toimitus on kunnille maksutonta.

Kirsi Kunnaksen perikunta on antanut vuosille 2024-2025 luvan Kunnaksen lastenrunojen esittämiseen alkuperäisessä muodossaan yleishyödyllisissä yhteyksissä. Kunnaksen julkaistuja lastenrunoja voi esittää esimerkiksi runo- ja satutunneilla, ja niitä voi laittaa esille painetussa muodossa.

Lue lisää Kirsi Kunnas 100 -juhlavuodesta.

Runo-olohuone-näyttelykokonaisuus on osa juhlavuoden hanketta. Runo-olohuone-näyttelyt toteutetaan tapahtumissa, lastenkulttuurikeskuksissa, kirjastoissa ja kulttuuritiloissa ympäri Suomen 1.1.2024–31.12.2025 välisenä aikana. Näyttelyssä runoihin uppoudutaan lukemalla, kuuntelemalla, leikkimällä ja itse tekemällä.

Runo-olohuoneen mainos.

Syksyllä 2024 Runo-olohuone on auki useissa kirjastoissa ja muissa tiloissa. Katso Kulttuurikeskus PiiPoon listaus kaikista järjestettävistä Runo-olohuoneista. Muutokset ovat mahdollisia.

Haluaisitko toteuttaa Runo-olohuone-näyttelyn tapahtumassasi tai avoimessa tilassasi? Lue lisää näyttelyn toteuttamistesta.

 

 

Merimonsterit-näyttely Forum Marinumissa

Merimonsterit bannerikuva.Kirjailija Laura Ruohosen ja kuvittaja Erika Kallasmaan luoma Merimonsterit-näyttely on esillä merenkulkumuseo Forum Marinumissa Turussa.

Ruohonen ja Kallasmaa ovat kansainvälisestikin tunnettuja ja palkittuja erityisesti runokuvakirjoistaan. Runokuvakirjojen henki välittyy myös Merimonsterit-näyttelyssä, jossa yhdistyvät runot ja leikkimään kutsuvat merimonsteriyksilöt.

Merimonsterit on perheille suunnattu elämyksellinen seikkailu, jossa historialliset faktat ja tuntemattomana koettu meri kohtaavat mielikuvitukselliset merihirviöt. Fyysinen näyttely koostuu vaikuttavan kokoisista hirviöhahmoista, joihin lukeutuvat Verimerimakkara, Jättiläismerikäärme ja väärinymmärretty Kalmari Kaa. Kokonaisuuteen kuuluu myös tohtori Pontoppidanin kummallisuuksien museo.

Merimonsterit -näyttely on esillä Forum Marinumin Kruununmakasiinin rakennuksessa, jatkuen vuoden 2025 loppuun.

Lue lisää Forum Marinumin sivuilta.

Tutustu myös Merimonsterit-runokirjaan!

Tove Janssonin ja suomalaisen taiteen päivä 9.8.

Kuva: Wikimedia Commons.

Tove Janssonin ja suomalaisen taiteen päivää vietetään 9. elokuuta. Tove Jansson (1914–2001) on yksi Suomen kaikkien aikojen tunnetuimmista taiteilijoista. Hän oli monipuolinen kirjailija, taidemaalari, kuvittaja, sarjakuvataiteilija ja pilapiirtäjä. Hänet tunnetaan erityisesti Muumien luojana.

Tove Janssonin ja suomalaisen taiteen päivä on ollut yleinen liputuspäivä Suomessa vuodesta 2020 lähtien. Ennen tätä 9.8., Janssonin syntymäpäivänä, on vietetty Muumin päivää. Ensimmäinen Muumi-tarina oli nimeltään Muumit ja suuri tuhotulva (Småtrollen och den stora översvämningen 1945, suom. 1991). Muumeista kertovaan sarjaan kuuluu yhteensä yhdeksän kirjaa, joista viimeinen on Muumilaakson marraskuu (1970). Kirjoja on käännetty noin 60 kielelle.

Tove Jansson kirjoitti lisäksi uransa aikana 12 romaania ja novellia. Kuvataiteilijana Jansson oli monilahjakkuus, joka hallitsi useita tekniikoita ja seurasi eri tyylisuuntauksia. Taiteilijana hän loi niin erilaisia maalauksia, julkisia tilaustöitä kuin grafiikkaakin.

Lastenkirjainstituutista löytyy Tove Janssonin kotikirjasto, johon Jansson lahjoitti vuonna 1989 yhteensä 410 kotikirjastonsa lastenkirjaa sekä kirjallisuuden ja kuvituksen tutkimusta. Janssonin kotikirjastosta on poimittu mukaan kuvitustaidetta, lastenkirjaklassikoita sekä tarinoita eri kulttuureista. Tutustu Tove Janssonin kotikirjastoon.

Maailman ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa Muumimuseo sijaitsee Tampere-talossa Tampereella. Muumimuseon kokoelma sisältää yli 2000 Tove Janssonin lahjoittamaa originaalia muumiteosta.

Keväällä 2024 Muumimuseon Observatoriossa avautui näyttely Tove Janssonista. Taiteilijaelämää-näyttely käsittelee Tove Janssonin taiteellisen tuotannon ohella hänen elämänsä vaiheita ja ihmissuhteita. Näyttelyssä esitellään Tove Janssonin lapsuuden suomenruotsalainen kulttuuriperhe ja sen vaikutuksia hänen taiteilijaksi kypsymiselleen, opintoja ja uraa taidemaalarina sekä nuoruuden ihmissuhteita sota-ajan boheemeissa taiteilijapiireissä. Janssonin elämän suuri rakkaus oli graafikko Tuulikki Pietilä (1917–2009) ja yhdessä he viettivät Klovharun saarella kolmekymmentä työn- ja rakkaudentäyteistä kesää. Näyttelyssä on esillä myös muutamia teoksia Lastenkirjainstituutin kirjaston Tove Janssonin kotikirjasto -kokoelmasta.

Muumimuseon tuottama näyttely on toteutettu yhteistyössä Moomin Characters Oy Ltd:n kanssa. Näyttely on avoinna 18.5.2025 saakka. Lue lisää näyttelystä Muumimuseon sivuilta.

Lue lisää Tove Janssonin elämästä ja tuotannosta.

Lukuvinkkejä kesään

Kirjat kuuluvat kesään! Lue vaikkapa ulkona pihakeinussa, uimarannalla tai sitten sisällä sohvan nurkassa! Tartu oikein paksuun kirjaan tai lue vastapainoksi sarjakuva, satu tai novelli.

Lukuvinkkejä kesäänKuvituskuva.

Lukemon vinkeistä löytyy kesälomaluettavaa niin pienemmille lapsille, koululaisille kuin nuorillekin.

Kesätunnelmaa kuvakirjoissa

Kivoja kesälomakirjoja koululaisille

Kesätunnelmaa nuortenkirjoissa

Voit myös etsiä lukemista Lukemon hakutoiminnon avulla. Kokeile esimerkiksi hakusanoja ”kesä”, ”kesäloma” tai vaikkapa ”jäätelö”.

Kaipaatko haastetta?

Tartu lukuhaasteeseen tai osallistu kesälukukampanjaan!

  • Lukujengi ja lukumaja on perheille ja lapsille suunnattu kirjastojen kesälukukampanja. Kampanjassa sekä lapset että aikuiset pääsevät vinkkaamaan Lukujengin ystävyksille luettavaa. Lue lisää täältä.
  • Kirjastohaaste on nuorille suunnattu kesän lukukampanja. Kampanjassa suoritetaan kesän aikana vähintään kolme kirjastoon ja lukemiseen liittyvää haastetta. Haastelapun kirjastoon palauttaneiden kesken arvotaan elokuvaliput itselle ja yhdelle ystävälle omavalintaiseen elokuvateatteriin. Lue lisää täältä.
  • Järjestä oma lukuhaaste ystävien tai perheen kesken! Voit hyödyntää Lukemon aikaisemmin järjestettyjen haasteiden materiaaleja. Katso materiaalit täältä.
  • Kurkkaa järjestääkö juuri sinun kirjastosi kesälukuhaasteen! Useista kirjastoista löytyy myös kesän mittaan monenlaista puuhaa, kuten lukupiirejä sekä työpajoja lapsille ja nuorille.
  • Täältä löydät vuoden 2024 lukuhaasteita listattuna.
  • Tutustu myös Lukemon Tehtäviä ja toimintaa -sivuun! Sivulta löydät listattuna eri tasoisille lukijoille sopivia pelejä ja tehtävämateriaaleja sekä luettavia ja kuunneltavia tarinoita.

Sateenkaariteemat lasten- ja nuortenkirjoissa

Kuvituskuva.Kesäkuussa vietetään kansainvälistä Pride-kuukautta. Pride on maailmanlaajuinen liike ja ajattelutapa, jossa korostuu jokaisen oikeus omaan seksuaaliseen suuntautumiseen, sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun. Pride-tapahtumat ovat yleensä värikkäitä ihmisoikeustapahtumia. Lue lisää Helsinki Pride -sivustolta.

Tutustu myös ihmisoikeusjärjestö Setan toimintaan ja sivuihin.

Pride-kuukauden kunniaksi Lukemo vinkkaa kirjoja, joissa esiintyy tai käsitellään mm. sateenkaariperheitä, sukupuolen moninaisuutta ja/tai seksuaalista suuntautumista.

Vinkkien lisäksi voit myös etsiä lisää luettavaa samoista aiheista kokeilemalla esimerkiksi hakusanoja:
sateenkaariperheet, sateenkaarinuoretqueerseksuaalivähemmistöt, sukupuolivähemmistöt, transsukupuolisuus, muunsukupuolisuus, aseksuaalisuus, sukupuoli-identiteetti.

Lastenromaanit ja sadut

Kirjan kansikuva.Boldizsár M. Nagy ja muut: Satumaa kuuluu kaikille. WSOY.

Satukokoelmassa on 17 tarinaa, joissa seikkailevat hahmot näyttävät, etteivät kaikki sankarit ja prinsessat ole samanlaisia, ja että sadut tosiaan kuuluvat kaikille sukupuoleen, ulkonäköön, seksuaaliseen suuntautumiseen tai vaikka yhteiskuntaluokkaan katsomatta.

Kirjan kansikuva.Ursula Mursu ja Apila Pepita: Kuuilma-sarja. Kumma.

Ensimmäisessä Kuuilma-sarjan osassa Myrtti päätyy aivan vahingossa toiseen maailmaan! Hän alkaa etsiä paluureittiä kotiin apunaan muurahaiskarhupehmo Fuuga ja muovinen dinosaurus, jotka muuten ovat elossa. Seikkailu noitien maailmassa on täynnä yllättäviä käänteitä ja uusia ystäviä.

Kuvakirjat

Kirjan kansikuva.Lotte Jeffs ja Sharon Davey: Verraton perheeni. Mäkelä.

Lapsi pohtii, onkohan muilla lapsilla kaksi äitiä kuten hänellä. Päiväkodissa tehdään kierros, jossa jokainen saa vuorollaan kertoa omasta perheestään. Yksi kertoo mummunsa olevan supersankari, toisen isät ovat velhoja. Eräs lapsi asuu perheineen kahdessa kengässä: äidin ja isän. Perheitä on erilaisia, joista jokainen on yhtä satumainen ja ainutlaatuinen!

Kirjan kansikuva.Susanna Silvander-Rosti ja Nadja Sarell: Sulo ja Elsi -sarja. Otava.

Sarjan ensimmäisessä osassa Sulon ja Elsin uudet naapurit (Otava 2021) kaksoset Sulo ja Elsi muuttavat uuteen kotiin äitiensä kanssa. Perhe päättää lähteä tutustumaan uusiin naapureihinsa, joihin kuuluu hyvin erilaisia perheitä. Jokainen uusi perhe tuo mukanaan uusia ystäviä ja kivoja seikkailuja!

Kirjan kansikuva.Jenni Skyttä-Forssell ja Giannetta Porta: Viltti ja Vanu varovaisten talossa. Kvaliti.

Päiväkoti on suljettu ja sisarukset Viltti ja Vanu pääsevät hoitoon Toivo-enon ja hänen miesystävänsä Topin luo. Toivo käskee koko ajan heitä olemaan varovaisia, mikä huvittaa lapsia. Toivon ja Topin luona lapset pääsevät leikkimään piilosta, syömään lettuja ja rakentamaan majan. Samalla he etsivät Takku-kissaa, joka tuntuu kadonneen jäljettömiin.

Kirjan kansikuva.Mila Teräs ja Hannamari Ruohonen: Ensilumi. Karisto.

Tuiskun vaari harrastaa taitoluistelua ja mummin kanssa he kaikki kolme yhdessä ompelevat vaarille hienon esiintymisasun. Kun Tuisku kysyy, kertoo vaari olevansa nainen, jota luultiin lapsena pojaksi. Vasta vanhempana vaari uskalsi kertoa muille olevansa oikeasti nainen…

Nuortenkirjat

Kirjan kansikuva.Edith Arkko, Magdalena Hai ja muut: Sydänten salonki: Queer-romanttisia tarinoita. Osuuskumma.

Saavatko intersukupuolinen peikko ja merirosvon morsian toisensa? Löytääkö teatteria harrastava prinssi sittenkin tosirakkauden? Antologiassa on yhdeksän queer-romanttista ja spekulatiivista tarinaa, joiden keskiössä on romanssi ja onnellinen loppu. Mukana on koko sateenkaaren kirjo aseksuaalisuudesta monisuhteisuuteen, ja novelleissa seikkaillaan eri puolilla Eurooppaa aina myöhäiskeskiajalta viime vuosisadalle saakka.

Kirjan kansikuva.Johan Ehn: Hevospojat. Otava.

19-vuotias Anton on aloittanut työt Tukholmassa vanhusten palvelutalossa. Eräällä kotikäynnillä hän tutustuu lähes satavuotiaaseen Alexander Kovaciin eli Sashaan, joka ei juuri puhu. Pikkuhiljaa Anton saa mieheen kontaktin ja kiinnostuu tämän kotoa löytyvistä kuvista ja kirjeistä. Kuvissa näkyy etenkin hevosia ja sirkustaiteilijoita sekä toinen nuori mies, Janek. Antonkin harrastaa ratsastusta, mutta metsäretkellä sattuneen kaatumisen jälkeen ratsastus on alkanut tuntua pelottavalta. Anton alkaa selvittää Sashan menneisyyttä samalla kun pohtii omaa seurusteluaan kahdeksan vuotta vanhemman Peterin kanssa. Mitä kaikkea Sasha ja Janek ovat yhdessä kokeneet, voisiko Sasha auttaa häntä ratsastuspelon kanssa – ja mitä Sashan kotoa löytyvä Gestapon kirje tarkoittaa?

Kirjan kansikuva.Simon James Green: Heartbreak boys. Otava.

16-vuotias Jack toivoo, että hänet ja poikaystävä Dylan äänestetään yläkoulun päättäjäisjuhlien kuninkaallisiksi, vaikka homopari ei ole koskaan aiemmin ollut edes ehdolla. Räväkkää Jackia hiljaisempi Nate puolestaan hermoilee juhlapuhettaan, sillä hän aikoo kertoa kaikille homoudestaan. Juhlien huipennuksesta tulee kuitenkin fiasko: Jack ja Dylan julistetaan voittajiksi, mutta kruunaushetkellä Jack ymmärtää, että Dylan ja Naten poikaystävä Tariq ovat pettäneet heitä yhdessä. Tilaisuus kostoon tarjoutuu, kun Jack kutsutaan mukaan Naten perheen kesälomareissulle. Jack päättää perustaa Dylanin ja Tariqin esimerkin mukaisesti Instagram-tilin, jolla hän julkaisee tarkoin lavastettuja lomakuvia. Ainoana tavoitteena on saada exät mustasukkaisiksi – mutta voisiko yhdessäolo johtaa myös muuhun?

Kirjan kansikuva.Miska Valos: Sisäsiisti. WSOY.

Lukion toinen vuosi on käynnistymässä, kun transsukupuolinen Esra saa ensimmäisen testosteronipiikin parhaalta ystävältään Hilleviltä. Testot on hankittu pimeästi, sillä Esran transpolilähete ei ole edennyt. Illalla Esra tapaa myöskin binderiä käyttävän ykkösluokkalaisen Karon, joka ystävystyy Hillevin kanssa yllättävän nopeasti. Vähitellen Esra alkaa tuntea olonsa ulkopuoliseksi niin koulussa kuin hyväosaisessa kulttuurikodissa. Lapsesta saakka näytelleelle Esralle ei meinaa löytyä omaa paikkaa edes kulttuuripiireistä, mutta onneksi leffakuvauksissa on mukana ihana Vilko…

Katso myös:

Sateenkaarevat säeromaanit:

J.S. Meresmaa: Dodo-trilogia. Myllylahti.

Dess Terentjeva: Ihana & Freestyle & Zeno. WSOY.

Sarjakuvasuosikki:

Alice Oseman: Heartstopper -sarjakuvasarja ja pienoisromaanit. Tammi.

Tietokirjafanit ja Lasten omat kirjapäivät

Tietokirjafanit-tapahtuman mainoskuva.Tietokirjafanit on lasten oma tiedetapahtuma, joka järjestetään Pukstaavissa Sastamalassa 28.-29.6.2024.

Tapahtuma tuo Suomalaisen kirjan museoon kuusi suosittua tietokirjailijaa hauskoine työpajoineen. Työpajoissa opitaan uutta ja tehdään käsillä – eriaiheisista pajoista jokainen löytää mieluisaa ja kiinnostavaa puuhaa! Tapahtumaan on vapaa pääsy.

Lue lisää tapahtumasta ja katso koko ohjelma.

Samaan aikaan Sastamalassa vietetään Vanhan kirjallisuuden päiviä, joiden osana järjestetään myös Lasten omat kirjapäivät! Tapahtumassa lastenkirjailija Vuokko Hurme paljastaa ihan outoja ja tosi vanhoja juhlatapoja ja Lastenmusiikkiyhtye Orffit ilahduttaa Sivuääniä-konsertilla. Pukstaavin ja Lasten kirjapäivien tapahtumapaikan Sylvään koulun väliä voi kulkea näppärästi Zetorikyydillä.

Tutustu ohjelmaan.

Tietokirjafanit on Tiedekeskus Heurekan hanke, joka kasvattaa lasten ja nuorten lukuintoa ja tiedepääomaa tietokirjailijavierailujen avulla.​ Hyvin kirjoitetut, kiinnostavasti kuvitetut ja tutkittua tietoa sisältävät suomalaiset tietokirjat innostavat koululaisia lukemiseen ja faktatiedon äärelle.

Hankkeen rahoittaa Alfred Kordelinin säätiön Suuret kulttuurihankkeet. Vuosina 2024–2025 hanke vie kirjastoihin, tiedekeskuksiin ja kirja-alan tapahtumiin kaikkiaan 50 tietokirjailijavierailua. Mukana seuraa mm. Tee oma tietokirja -työpaja, jossa lapset saavat tehdä omasta aiheestaan pienen kirjasen tietokirjan malliin. Samalla opitaan mm. millainen on tietokirjan rakenne ja miksi tietokirja tarjoaa somea punnitumpaa sisältöä.

Vuoden 2024 Lasten LukuVarkaus -palkinnon voittaja on valittu

Kuvassa palkittu kirja.Lasten LukuVarkaus -kirjallisuuspalkinnon on voittanut Anja Portinin ja Paula Melan (kuv.) lastenromaani Sumupuiden kirja (S&S 2023).

Palkinnon voittajan valitsi 3.-6. –luokkalaisista koostuva seitsenhenkinen raati kuudesta ehdokaskirjasta, jotka oli valinnut aikuisista koostuva esiraati. Lapsiraadin jäsenet tulivat tänä vuonna varkautelaisista Puurtilan ja Waltterin kouluista.

Raati nosti esiin erityisesti Sumupuiden kirjan fantasiamaailman ja mukaansatempaavuuden sekä teoksen tärkeät teemat, luonnonsuojelun ja ystävyyden. Raati osoitti näiden teemojen olevan tärkeitä myös lasten elämässä.

Lasten LukuVarkaus -palkinto jaettiin tänä vuonna 24. kerran. Palkinnon perustivat vuonna 2001 Varkauden kaupunki ja Stora Enso Oyj:n Varkauden tehtaat. Vuosittain jaettava palkinto myönnetään Suomessa ja suomen kielellä julkaistulle lastenromaanille. Palkinto on suuruudeltaan 3 500 €.

Voittaja julkistettiin 12.6.2024 tilaisuudessa, joka on osa Vekara-Varkaus –festivaaliviikkoa.

Ehdokkaana olivat:

 

Tiedonjulkistamisen valtionpalkinto 2024 lasten tietokirjalle

Andreas Koivisto ja Tom Björklund ovat saaneet Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon esihistorian ja varhaishistorian yleistajuisesta ja monikielisestä kerronnasta teoksessa Ikikallion tarinoita – Urbergets berättelser (Aviador 2023).

Kuvassa palkinnon voittanut kirja.

Ote palkintoperusteista:

”Vantaan kaupunginmuseon näyttely ja kirja Ikikallion tarinoita jatkavat tekijöiden monipuolista ja pitkäaikaista työtä, jonka tavoitteena on kertoa esihistoriasta ja varhaisesta historiasta yleistajuisesti. [–] Kivikaudelta modernin ajan alkuun kuvatut lapsihahmot on kuvattu rikkaasti ja samalla realistisesti, toimijoina omassa ympäristössään. Tarinoista välittyvät lapsen tietotasolle sopivalla tavalla entisajan elämän kovat ehdot, mutta toisaalta myös huolenpito. Näyttelystä kertova kirja tarjoaa suomen- ja ruotsinkielisen kertomuksen samojen kansien sisällä. Vaihteleva kuvitus kutsuu lukijaa tutustumaan myös toisella kotimaisella kielellä julkaistuun osuuteen, ja kokonaisuus antaa mahdollisuuden käyttää kirjaa myös kielen harjoittelussa.”

 

Lue perustelut kokonaan täältä.

Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää vuosittain tiedonjulkistamisen valtionpalkinnot Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan (TJNK) esityksestä. Palkinto myönnetään ajankohtaisesta ja ansioituneesta tiedonjulkistamistyöstä. Palkitut ovat välittäneet luotettavaa tutkittua tietoa ymmärrettävästi, innostavasti, vastuullisesti ja monimuotoisesti suurelle yleisölle. Tietoa voidaan julkistaa myös taiteen keinoin.

Vuoden 2024 palkittuihin kuului yhteensä kahdeksan tekijää, tekijäparia tai yhdistystä. Palkinnot ovat suuruudeltaan 18 500 euroa.

Vuoden kuvittaja 2024 -palkinto Marika Maijalalle

Kuvassa Marika Maijalan kuvakirjoja kukkivan puun alla.Kuvittajat ry:n myöntämä Vuoden kuvittaja -palkinto jaetaan vuosittain kuvittajalle tai kuvittajaryhmälle, joka on edustanut tai edistänyt alaa merkittävällä tavalla. Tänä vuonna alan ammattilaisista koostuva raati valitsi palkinnonsaajaksi monitaiteellisen kuvittajan Marika Maijalan. 

Raadin mukaan Marika Maijalan omaääninen, uniikki kuvakieli ja rento viiva onnistuvat ilahduttamaan yhä uudelleen, ja hänen työnsä ovat koskettaneet lastenkirjojen ystäviä ympäri maailman. Maijala on kirjoittanut ja kuvittanut kolme omaa kuvakirjaa:

Ruusun matka (Etana Editions 2018)
Suden Hetki (Etana Editions 2020)
Taikurinkukka (Etana Editions 2022)

Lisäksi hän on kuvittanut useita muiden kirjoittamia kirjoja. Etana Editionsin kustantamien kirjojen käännösoikeudet on myyty jo Yhdysvaltoihin, Ranskaan, Italiaan, Espanjaan ja Koreaan. Maijalalle on myönnetty aikaisemmin mm. Rudolf Koivu -palkinto 2008 ja 2018, Kuvitustaiteen valtionpalkinto 2020, sekä Grafian Kultahuippu 2016 ja 2023. 

Kuvittajat ry:n jakama palkinto on Suomen kuvitusalan suurin tunnustuspalkinto. Palkinto jaettiin nyt kuudetta kertaa. 10 000 euron arvoinen palkinto rahoitetaan Kopioston keräämistä tekijänoikeuskorvauksista. 

Kirjastojen kesän lukukampanjat lapsille ja nuorille

Lukujengi-kampanjan kuvituskuva.Lukujengi ja lukumaja on perheille ja lapsille suunnattu kirjastojen kesälukukampanja, jossa viime vuosilta tuttu Lukujengi jatkaa seikkailujaan. Kampanjassa sekä lapset että aikuiset pääsevät vinkkaamaan Lukujengin ystävyksille luettavaa. Lukujengi ja lukumaja -kampanja on kaikkien kirjastojen vapaasti käytettävissä ja sovellettavissa. Kampanja-aika on 1.6.–31.8.2024.

Kampanja on saatavilla kahdeksalla kielellä: suomi, ruotsi, englanti, viro, venäjä, arabia, ukraina ja pohjoissaame. Lukuvinkkejä varten on toteutettu kaksi vinkkilappupohjaa, joista toinen on lastenkirjoille ja toinen aikuistenkirjoille. Kirjastot voivat halutessaan jakaa lukuvinkkinsä antaneille palkinnoksi askarreltavan lukumajan. Lukumaja on kirjastojen itse tulostettava tai painatettava. Materiaalipakettiin kuuluu myös erilaisia värityskuvia ja Lukujengiläisten hahmokuvia, joita kirjastot voivat hyödyntää haluamallaan tavalla.

Lue lisää ja lataa kampanjamateriaalit kirjastoosi. 

 

Kirjastohaaste on nuorille suunnattu kesän lukukampanja. Kampanjassa suoritetaan kesän aikana vähintään kolme kirjastoon ja lukemiseen liittyvää haastetta. Haastelapun kirjastoon palauttaneiden kesken arvotaan elokuvaliput itselle ja yhdelle ystävälle omavalintaiseen elokuvateatteriin. Yhteensä arvotaan kolme kahden elokuvalipun pakettia. Kirjastohaaste-lukukampanja on kaikkien kirjastojen vapaasti käytettävissä ja sovellettavissa. Lukukampanjan osallistumisaika on 1.6.-31.8.2024.

Lasten ja nuorten lukemista edistävien kirjastopalveluiden valtakunnallinen erityistehtävä, Seinäjoen kaupunginkirjasto on laatinut molemmat kampanjat.

Sivupiirin nostot syksyn 2024 lasten- ja nuortenkirjoista

Jutussa mainittujen kirjojen kansikuvia.

Kirjasyksy 2024 jo häämöttää!

Sivupiiri on koonnut otannan kiinnostavista lasten- ja nuortenkirjauutuuksista. Kirjat on poimittu syksyn 2024 kirjakatalogeista. Kuvailutekstit on laadittu kustantajien esittelytekstien pohjalta. Kirjat löytyvät listauksesta tekijän mukaan aakkostettuna: ensin lastenkirjat, sitten nuortenkirjat.

Tutustu Sivupiirin lasten- ja nuortenkirjakoontiin kesän ja syksyn 2024 uutuuksista.

Kirjasammon Sivupiiristä löytyy lasten- ja nuortenkirjavinkit, kirjahyllyt ja niihin liittyvät videot.

Tutustu Sivupiiriin tästä. 

Inhimillinen kädenojennus -tunnustus Ujuni Ahmedille ja Elina Hirvoselle

Kuvassa Tytöille, jotka ajattelevat olevansa yksin -kirja.Suomen Punainen risti on myöntänyt Tytöille, jotka ajattelevat olevansa yksin -kirjan tekijöille Ujuni Ahmedille ja Elina Hirvoselle Inhimillinen kädenojennus -tunnustuksen.

Tunnustus myönnettiin tekijöille tärkeästä keskustelunavauksesta ja koskettavasta kuvauksesta nuorista ja lapsista, jotka ovat jääneet monien palveluiden saavuttamattomiin ja kohtaavat monia ongelmia.

Tytöille, jotka ajattelevat olevansa yksin (WSOY 2022) pohjautuu Ujuni Ahmedin omiin kokemuksiin maahanmuuttajataustaisena naisena suomalaisessa yhteiskunnassa, ja kertoo myös laajemmin maahanmuuttajataustaisten tyttöjen kohtaamista ongelmista. Kirjan pohjalta syntynyt Kansallisteatterin näytelmä on myös osaltaan vahvistanut maahanmuuttajataustaisten tyttöjen ja nuorten mahdollisuutta saada äänensä kuuluviin suomalaisessa yhteiskunnassa.

Suomen Punainen Risti myöntää Inhimillinen kädenojennus -tunnustuksen vuosittain henkilölle tai yhteisölle, joka on erityisen ansioitunut inhimillisten teemojen, arvojen ja toiminnan edistäjänä Suomessa. Tunnustus on annettu ensimmäisen kerran vuonna 1988.

Lue lisää palkinnosta ja palkintoperusteista.

Lukuaika-lastenkirjallisuusohjelma

Sarjan logo.Lukuaika on uusi lastenkirjallisuusohjelma YouTubessa ja Kirjastokaistalla!

Ohjelmassa lapset haastattelevat lastenkirjojen tekijöitä – sekä kirjailijoita että kuvittajia! Sarjan on käsikirjoittanut, ohjannut ja tuottanut Sanna Sofia Vuori. Vuori on lastenkirjailija sekä monipuolinen toimija lastenkulttuurin maailmassa.

Sarjan ensimmäiset kahdeksan jaksoa on nyt julkaistu! Lasten haastateltavana ovat muun muassa Kaisa Happonen, Reetta Niemelä, Roope Lipasti ja monet muut!

Katso jaksoja:

YouTubessa

Kirjastokaistalla

Lukemon Nuorten oma ääni -kilpailun voittajat on valittu!

Kuvituskuva, hahmo istumassa ja lukemassa kirjaa.Lukemon yläkouluille suunnatun Nuorten oma ääni -kampanjaan kytkeytyvä kirjallisuusaiheinen kilpailu yläkouluikäisille nuorille järjestettiin keväällä 2024.

Kilpailuun sai osallistua luettuun kirjaan liittyvällä luovalla tuotoksella, joka sopi johonkin kilpailun kolmeen kategoriasta: 1) kirjoita, 2) piirrä tai taiteile sekä 3) kuvaa tai äänitä.

Kilpailun arvioinnissa huomioitiin kekseliäisyys sekä oman näkemyksen esille tuominen. Voittajatyöt valinnut raati koostui Lukemo-tiimin edustajasta sekä Lukukeskuksen nuorten kirjallisuusmedia Lukufiiliksen päätoimittajasta. Voittajille jaetaan kirjapalkinnot.

Kategoria 1: kirjoita

Matilda 14 vuotta kirjoitti jatkoa J.S. Meresmaan säeromaanille Dodo (Myllylahti 2020).

Teksti saavuttaa upeasti säeromaanin muodon, rytmin ja tunnelman. Kieli on huolellista ja kaunista, ja lukijasta tuntui kuin olisi lukenut alkuperäistä teosta! Lyhyessä tekstissä rakennettiin taidokkaasti kekseliäs uusi käänne juoneen.

Lue voittajateksti. 

Kategoria 2: piirrä tai taiteile

Selma 14, Meeri ja Oona 13 taiteilivat teoksen Suzanne Collinsin nuortenkirjaan Nälkäpeli (WSOY 2008) pohjautuen.

Teos kuvaa hienosti kirjan tapahtumia ja jännitteitä yhdessä kuvassa. Värimaailma vie nälkäpelin areenalle ja yksityiskohdissa nousee esiin kirjan eri motiivit, kuten Katnissin jousi, matkijanärhi sekä tuli. Teoksen voi ajatella olevan uusi kansi kirjalle.

Katso voittajatyö.

Kategoria 3: kuvaa tai äänitä

15-vuotiaat Lilja ja Sini äänittivät podcast-jakson, jossa he keskustelevat lukemastaan Marko Hautalan kauhuromaanista Kuokkamummo (Tammi 2014).

Liljan ja Sinin podcast-jaksossa keskustelu on luontevaa. Molemmat osapuolet pääsevät yhtäläisesti kertomaan, mitä mieltä ovat kirjasta olleet. Oma tunnussävel virittää kuulijan aitoon podcast-tunnelmaan!

Kuuntele podcast-jakso.

Onnea voittajille ja kiitos kaikille osallistuneille!

Palkitut työt sekä muita kilpailuun lähetettyjä töitä on julkaistu Lukemon Nuorten oma ääni -sivuilla. Osa töistä tullaan julkaisemaan myös Lukufiiliksessä.

Nuorten oma ääni -sivuille tästä.

Oma ääni -sivut pitävät sisällään kirjavinkkejä, vinkkivideoita, kirjoituksia ja fanitaidetta, jotka ovat kaikki lasten ja nuorten itse tekemiä! Sivusto tarjoaa kaikille avoimen julkaisualustan, eli väylän lasten ja nuorten oman äänen kuulumiseen. Lasten oma ääni -sivuilla on julkaistu lasten kirjoittamia juttuja ja tekemiä teoksia aina 12 ikävuoteen saakka. Nuorten oma ääni -sivuilta puolestaan löytyy 13-vuotiaiden ja sitä vanhempien tekemiä juttuja.

Mukana kampanjassa Lukukeskuksen nuorten kirjallisuusmedia Lukufiilis.

Lue lisää Nuorten oma ääni -kampanjasta ja sen materiaaleista.

Lastenkulttuurin juhlaviikko 2024

Lastenkulttuurin juhlaviikon logo.Jokavuotinen Lastenkulttuurin juhlaviikko levittäytyy kaikkialle Suomeen toukokuun kolmannella viikolla, eli 13.-19.5.2024. Viikon aikana juhlitaan lastenkulttuuria ja nautitaan runsaasta lastenkulttuurin ohjelmasta ympäri Suomea.

Lastenkulttuurin juhlaviikko on kaikkien yhteinen juhla!

Juhlaviikkoa voi juhlia osallistumalla omalla paikkakunnalla järjestettävään ohjelmaan tai viettää sitä omalla tavalla koulussa, päiväkodissa, kirjastossa, taidemuseossa, harrastuksessa tai kotona.

Juhlaviikon virallisen ohjelman tuottavat Suomen lastenkulttuurikeskusten liiton jäsenet. Ohjelma on suunnattu lapsille, nuorille ja perheille. Juhlaviikon aikana esillä on myös lasten ja nuorten tuottamaa taidetta. Suurin osa tapahtumista on maksuttomia.

Voit seurata Lastenkulttuurin juhlaviikkoa myös sosiaalisessa mediassa tai osallistua mukaan esimerkiksi kertomalla miten sinä juhlit lastenkulttuuria. Muista käyttää hästägiä #lastenkulttuurinjuhlaviikko ja voit tägätä mukaan myös Suomen lastenkulttuurikeskusten liiton Instagramissa @lastenkulttuuri.

Lue lisää ja katso juhlaviikon ohjelma: lastenkulttuurinjuhlaviikko.fi

Vuoden 2024 Punni-palkinto Eveliina Talvitien ja Jani Ikosen lastenkirjalle

Kuvassa kuvittaja ja kirjailija sekä Punni-palkinnon logo.
Valokuva: Jyri Pitkänen / Enostone.

Vuoden 2024 Punni-palkinto on myönnetty Eveliina Talvitien ja Jani Ikosen kirjalle Ai niin, minä olen muuten Lee (Enostone 2023).

Eveliina Talvitien esikoislastenkirja tutustuttaa lukijan vähitellen alakouluikäiseen lapseen, joka kertoo arjestaan ja ajatuksistaan. Erityisominaisuudet ja luonteenpiirteet ovat Leelle itselleen rikkaus, vaikka hän tiedostaakin olevansa monen koulukaverin mielestä vähän omituinen. Erityisyyttä ei kuitenkaan korosteta tai kuvata lapsen arkea hankaloittavana asiana. Lee on kehittänyt myös omia selviytymiskeinoja häntä hämmentäviin sosiaalisiin ja hälyisiin tilanteisiin.

Eveliina Talvitien teksti antaa tilaa Jani Ikosen Leen mielenliikkeitä mukailevalle kuvitukselle, joka samanaikaisesti rönsyää ja myötäelää, dokumentoi ja liioittelee.

Lue palkintoperusteet kokonaisuudessaan Lastenkirjainstituutin kotisivuilta.

Palkinnon lisäksi raati jakaa neljä kunniamainintaa. Kunniamaininnan saavat:

Lastenkirjainstituutin Punni-kirjallisuuspalkinto jaetaan kotimaiselle lasten- tai nuortenkirjan tekijälle esikoisteoksesta tai rohkeasta avauksesta lasten- ja nuortenkirjallisuudessa. Kirsi Kunnaksen Punni on hauska ja viisas kertomus erilaisuuden hyväksymisestä (Tiitiäisen tarinoita, WSOY 1957). Punni-jänis on toisenlainen kuin muut, joiden mielestä Punnin kaltaista ei voi ollakaan.

Palkintoraadin asiantuntijajäseninä toimivat luokanopettaja Matias Laivamaa ja kirjastopalvelujohtaja Niina Salmenkangas. Kannatusyhdistyksen jäsenedustajana raadissa toimi Merja Marjamäki ja nuorisojäsenenä Ramona Kaapu. Raadin puheenjohtaja on Lastenkirjainstituutin Onnimanni-lehden päätoimittaja Päivi Heikkilä-Halttunen.

Suomen Kirjailijaliiton tunnustuspalkinnot Leena Krohnille ja Kirsti Kuroselle

Suomen Kirjailijaliitto jakoi lauantaina 27.4.2024 vuotuiset 10 000 euron arvoiset tunnustuspalkintonsa. Palkinnot jaetaan tunnustuksena kirjailijan tähänastisesta tuotannosta sekä työstä suomalaisen kirjallisuuden hyväksi.

Suomen Kirjailijaliiton tunnustuspalkinto myönnettiin kirjailija Leena Krohnille ja lasten- ja nuortenkirjallisuuden Tirlittan-palkinto kirjailija Kirsti Kuroselle.

Kuvassa poiminta molempien tekijöiden kirjoista.

Leena Krohn (s. 1947) on kirjoittanut 1970-luvulta alkaen lukuisia romaaneja, novelleja ja esseitä sekä lasten- ja nuortenkirjoja. Krohnin tuotantoa on käännetty parillekymmenelle kielelle ja hän maailmalla yksi tunnetuimmista suomalaisista kirjailijoista. Hän kirjoitti uuskummaa ja reaalifantasiaa jo kauan ennen kuin genrejä oli nimetty.

Lue palkintoperusteet.

Kirsti Kuronen (s. 1966) on kirjailijana monipuolinen ja herkkävireinen lasten ja nuorten todellisuuden kuvaaja. Keskeinen piirre hänen kirjoissaan on rakkaus suomen kieleen. Kurosen kolme säeromaania ovat vakiinnuttaneet uuden lajityypin osaksi monimuotoista nuortenkirjallisuuttamme.

Palkintoperusteista: ”Kurosen lasten- ja nuortenkirjoissa käsitellään vivahteikkaasti nuorille lukijoille läheisiä aihepiirejä. Kuronen kuvaa kipuilua lapsuuden ja aikuisuuden välitilassa eläytyvästi ja herkästi. Kirjailijana hän vahvistaa nuoren lukijan kykyä kuvitella ja uneksia sekä löytää maailmasta omat tärkeät asiansa. Kuronen luottaa kirjoissaan lukijan päättelykykyyn ja antaa kauniisti tilaa jokaisen omille havainnoille ja pohdinnoille.”

Lue palkintoperusteet.

Kirjailijaliiton tunnustuspalkinto on jaettu vuodesta 1949 ja Tirlittan-palkinto vuodesta 1993 lähtien.