4. Runotehtäviä

  1. Tehtäviä koko luokalle
  2. Henkilökuvia
  3. Siirrä tarina uuteen muotoon
  4. Runotehtävät
  5. Median rooli
  6. Kauhukirjoihin liittyviä tehtäviä
  7. Tapahtumista toimintaa
  8. Sanataidetehtäviä

Minä olen

Eppu Nuotion, Sanna Pelliccionin ja Maami Snellmanin kirjassa Karhu ja kaverit (Bazar 2017) on runoharjoitus, joka sopii vaikkapa runotunnin lämmittelytehtäväksi.

Kirjoita 1. riville jokin adjektiivi ja eläin 2. riville jokin hedelmä ja lempipaikka 3. riville jokin kaunis sana 4. riville vuodenaika ja pelottava tai outo paikka 5. riville ajoneuvo, joka tekee jotain

Sen jälkeen lisää jokaisen rivin alkuun sanat Minä olen. Taivuta kirjoittamiasi sanoja tarpeen mukaan. Esimerkiksi näin:

Minä olen nopea kirahvi. Minä olen mango laiturilla. Minä olen pumpulia. Minä olen syksy hammaslääkärissä. Minä olen rämisevä linja-auto.

Muunnelma: tehkää pienryhmän tai koko luokan yhteinen runo. Ryhmäläiset keksivät yhdessä sanat riveille, ja lopuksi alkuun kirjoitetaan Me olemme ja taivutetaan sanat monikkoon.

Jos tunne olisi väri

Valitse muutama tunne, joita haluat tarkastella, esimerkiksi yksinäisyys, ilo, pelko ja rauha. Sen jälkeen valitse muutama konkreettinen asia, esimerkiksi väri, eläin, muoto ja tuoksu. Käy jokainen tunne läpi konkreettisten asioiden kautta: Jos yksinäisyys olisi väri, mikä väri se olisi? Jos yksinäisyys olisi eläin, mikä eläin se olisi jne. Vastaukset voivat olla yhden sanan mittaisia, tai voit pohtia asiaa monisanaisemmin. Vertailkaa mielikuvianne. Mitä yhteistä, mitä eroa havaitsette? Valitkaa pienryhmissä yksi tunteista ja kootkaa siihen liittyvistä mielikuvistanne yhteinen runo esimerkiksi näin:

Ilo on oranssina hehkuva kukka, se tuoksuu kuin juhannusruusu.
Ilo on kuin mustarastaan laulu keväällä, pyöreä tunne, täydellinen ympyrä.

Tai käyttäkää toistoa hyväksenne:

Ilo on oranssi kukka
Ilo on juhannusruusun tuoksu
Ilo on mustarastaan laulu keväällä
Ilo on täydellinen ympyrä

Kirjoita runo uusiksi

Vastakohdat

Valitse yksi runo ja kirjoita se uusiksi siten, että korvaat jokaisen sanan sen vastakohdalla. Jotkut sanat voivat olla helppoja, suuren vastakohta on useimmiten pieni tai iloisen surullinen, mutta mikä on peilin vastakohta? Tai voileivän? Vertailkaa sanavalintojanne. Miten eri vaihtoehdot voi perustella? Entä miltä uusi runo kuulostaa? Tehtävä sopii myös proosaan.

Synonyymit

Valitse yksi runo ja kirjoita se uusiksi siten, että korvaat jokaisen sanan sen synonyymillä. Mikä olisi sama tai ainakin suunnilleen samaa tarkoittava sana tai ilmaus? Lukekaa uusia tekstejä ääneen. Miten runo muuttuu? Miten sanavalinnat vaikuttavat sen sisältöön tai rytmiin? Samalla voitte miettiä kääntämisen haasteita. Miten kääntäjä valitsee juuri tietyn sanan, kun vaihtoehtoja voi olla useita? Tehtävä sopii myös proosaan.

s+7

Valitse haluamasi runo ja alleviivaa siitä kaikki substantiivit. Ryhdy vaihtamaan alleviivattuja sanoja siten, että etsit sanan sanakirjasta ja katsot, mikä sana tulee seitsemäntenä sen jälkeen. Vaihda tämä sana alkuperäisen tilalle. Jatka, kunnes kaikki alleviivatut sanat on korvattu uudella. Harjoituksen voi tehdä myös esim. verbeillä tai vaikkapa vaihtamalla kaikki nominit. S+7

muokkaa tekstejä yllättäviin suuntiin. Lopputulos voi olla hullunkurinen tai lähes käsittämätön, toisinaan se voi herättää mielikuvituksen ja antaa ideoita uusiin teksteihin. S+7 on yksi Oulipo-ryhmän tunnetuimmista menetelmistä. Lisää oulipolaisista menetelmistä voi lukea verkosta.

Runokaava

Runoudessa on erilaisia mittoja, joiden mukaan tekstejä voidaan kirjoittaa. Joskus kyse on rytmistä, joskus riimeistä, joskus tavuista tai toistoista. Jacques Jouet’n kirjoittamissa metrorunoissakin on tietty kaava, vaikka runot sinänsä ovatkin vapaamittaisia. Metroruno kirjoitetaan metrossa siten, että kun juna liikkuu, mietitään seuraavaa säettä. Kun juna pysähtyy, kirjoitetaan yksi säe. Junan liikkuessa ei saa kirjoittaa. Junan ollessa pysähdyksissä, ei saa ajatella. Viimeinen säe kirjoitetaan poisjääntiasemalla, ja sen jälkeen runo on valmis. Keksikää yhdessä erilaisia runokaavoja tai -reseptejä. Sääntöjä voi olla useita ja ne voivat olla hyvin erilaisia. Esimerkiksi:

Ensimmäisessä säkeessä on kymmenen tavua. Toinen säe kirjoitetaan silmät kiinni. Kolmannessa säkeessä on mainittava jokin tunne. Neljännessä säkeessä käytetään metaforaa. Viidennen säkeen on rimmattava toisen säkeen kanssa. Kuudes säe on lainattava jostain toisesta runosta mutta siten, että sen sanat ovat eri järjestyksessä.

Kokeilkaa kirjoittaa runoja luomillanne ohjeilla!

Lempisäeruno

Lukekaa runoja joko yhdestä kokoelmasta tai useista eri teoksista. Jokainen valitsee viisi säettä (riviä), joista erityisesti pitää tai jotka ovat kiinnostavia. Valintoja ei tarvitse perustella. Säkeet kirjoitetaan irtolapuille, kullekin yksi säe, ja sekoitetaan. Jokainen ottaa sokkona viisi paperilappua ja järjestää saamansa säkeet uudeksi runoksi.

Haluttaessa voidaan tehdä runosta toinenkin versio, jossa sekaan voi kirjoittaa omia säkeitä. Runoja voidaan tehdä myös pareittain, jolloin parilla on käytössään kymmenen säettä. Entä miltä näyttäisi koko luokan yhteinen runo, kun kaikki laput koottaisiin yhteen? Jos sama säe toistuu, voidaan luontevasti puhua myös toistosta runon keinona. Samoin voidaan miettiä, miten säkeen sisältö ja tunnelma muuttuu riippuen siitä, mitä muita säkeitä sen ympärillä on.

Pastissi

Lukekaa runokokoelma (tai 5–10 runon valikoima runoja) ja miettikää, mikä yhdistää sen tekstejä aiheen ja teeman lisäksi. Millainen tyyli kirjoittajalla on? Onko runoissa käytetty mittaa, puhekieltä tai toistoa? Millaisia runojen puhujat ovat? Löydättekö runoista samankaltaisuuksia esim. lopetuksista tai alkusäkeistä? Ovatko runot rönsyileviä vai pelkistettyjä? Kokeilkaa kirjoittaa pastissi eli tyylijäljitelmä runoilijan tapaan. Pastissiharjoitus on haastava, mutta avaa hyvin runouden piirteitä ja auttaa sanallistamaan helposti abstraktiksi jäävää tyylin käsitettä. Samalla voidaan puhua myös parodiasta ja sen erosta pastissiin. Pastissiharjoitus sopii erityisesti runouteen.

Runokollaasi

Tarvitsette sakset, liimaa, paperia ja painotuotteita, jossa on sanoja (sanomalehtiä, mainoksia, aikakauslehtiä, esitteitä…). Leikatkaa tai repikää irti sanoja (ja kuvia) ja kootkaa niistä runokollaasi. Sanat voivat olla selkeässä järjestyksessä tai kierrellä villisti paperilla – mikä sopii juuri sinun tekstiisi? Kaisa Happosen ja Karri Paleface Miettisen kirjassa on esimerkkejä mm. kollaasirunoista. Voitte tutustua myös Found Poetry Review -lehden nettisivuihin ja kokeilla muitakin tapoja tehdä runoutta jo olemassa olevista teksteistä. Mitä on vaikkapa blackout poetry?

Dada

Romanialaissyntyinen runoilija Tristan Tzaran ohjeilla dada-runon teko onnistuu varmasti. Valitse jokin teksti ja leikkaa sen sanat irralleen. Sekoita. Nosta sanoja yksi kerrallaan haluamasi määrä – ja kas, näin runosi on syntynyt. Voit kokeilla vaihtaa sanojen järjestystä tai tehdä erilaisia säejakoja.

Vähemmän askartelua vaativassa versiossa tarvitset minkä tahansa kirjan. Päätä etukäteen, montako sanaa tarvitset runoosi. Sen jälkeen avaa kirja satunnaisesta kohdasta ja tökkää sormesi sokkona sivulle. Kirjoita sormen kohdalle osunut sana muistiin. Toista tämä niin monta kertaa, että olet saanut haluamasi sanamäärän. Lue dada-runosi ääneen.