”Pitääkö olla huolissaan?” -tehtävä

Tekijä: Tiia Suoniemi, Tampereen yliopisto

Tehtävä Elina Tuomen Itsenäisiä naisia -teoksen pohjalta.

Ilmiöpohjainen tehtäväni on suunniteltu 8.-luokkalaisille, sukupuolesta riippumatta. Haluaisin levittää tasa-arvon ja vahvan itseluottamuksen sanomaa yhteiskuntamme nuorille ja tämä kirja on oiva väline siihen. Mielestäni on erittäin tärkeää, että nuoret oppivat ymmärtämään, että heistä voi tulla, mitä ikinä he haluavatkaan, mutta se ei välttämättä tule helpoimman mahdollisen kautta. Tämän kirjan luettuaan jokaiselle herää varmasti pohdintoja niin ympäröivästä yhteiskunnastamme kuin omasta minuudestaankin.

Tehtävänanto: Kirjaa mielenkiintonsa mukaan luettuaan oppilas valitsee kolme naistarinaa ja niiden ilmiötä lähempään tarkasteluun, näistä oppilas keksii kolme Pitääkö olla huolissaan? -kysymystä. Kysymykset jataan oppilasryhmille, jotka vastaavat kysymyksiin luokan Pitääkö olla huolissaan? -lähetyksessä.

Tavoitteet: Oppilaiden tavoitteena on ymmärtää kirjasta valitsemiensa kirjoitusten ilmiöitä syvällisesti ja pohtia niitä liittäen omiin kokemuksiinsa ja yhteiskunnan tilanteeseen.

Lisäksi oppilaiden tavoitteena on ratkoa yhdessä ongelmia, tämä edistää heidän vuorovaikutus- ja ongelmaratkaisutaitoja. Oppilaat myös harjoittelevat samalla omien ajatustensa jakamista ja muiden ajatusten kuuntelua sekä kunnioittamista. Tärkeää on myös oma-aloitteinen työskentely sekä omien mielipiteiden perustelu. Lisäksi oppilaiden tavoitteena on harjoitella käyttämään kontekstiin sopivaa kieltä. (POPS 2014, 288)

Tehtävän kulku: Oppilaat lukevat kirjan ja valitsevat lukemansa perusteella kolme naista lähempään tarkasteluun, olisi suotavaa, että edes yksi olisi oppilaalle ennestään tuntematon. Naistarinoiden pohjalta he miettivät kyseisen tarinan käsittelemää ilmiötä. Opettaja voi antaa oppilailleen tukikysymyksiä pohdinnan tueksi. Mikä asia kirjoituksessa nostetaan esiin? Onko epäkohtaa? Miten ilmiö on vaikuttanut kyseisen henkilön elämään? Mikä on hänen voimavaransa? Mitä sanottavaa tai kysyttävää teemasta? Onko omakohtaista kokemusta? Vaikuttaako eletty aika ilmiöön?

Pohdittuaan valittujen tietoiskujen sanomaa oppilaat laativat mietintöjensä pohjalta jokaisesta tietoiskusta Pitääkö olla huolissaan? -kysymyksen tai pohdinnan. Kysymys voi olla omakohtainen tai yhteiskunnallinen kuitenkin sen pitää liittyä tekstin esittelemään ilmiöön. Jokaiseen Pitääkö olla huolissaan? -lappuun merkitään ilmiön ja naisen nimi. Kysymykset palautetaan anonyymeina, nimimerkkiä käyttäen.

Esimerkkikysymyksiä:

Katsotaan pätkä Pitääkö olla huolissaan? -keskusteluohjelmasta, jotta idea valkenee oppilaille. https://www.mtv.fi/sarja/pitaako-olla-huolissaan-33006209007/jakso-6-mervi-kallio-1052032   Kohdasta 2:35. Tämän jälkeen oppilaat jaetaan ryhmiin, oppilaiden määrästä riippuen noin 2-4 oppilasta yhteen ryhmään.

Kun oppilaat ovat jaettu ryhmiin, opettaja jakaa jokaiselle ryhmälle saman verran anonyymeja Pitääkö olla huolissaan? -lappuja. Ryhmäläiset käyvät laput lävitse ja keskustelevat niiden sisällöistä ja ilmiöistä. Tämän jälkeen ryhmäläiset miettivät jokaiseen lappuun ratkaisun, keskustelu on tässä tärkeintä, mutta pääkohtia voi halutessaan kirjata ylös.  Apua ratkaisuun saa hakea internetistä, esimerkiksi aiheeseen liittyvät uutiset voivat olla hyödyllisiä. Esimerkiksi: https://yle.fi/uutiset/3-10380287 Yhdessä ryhmänä vastauksen miettiminen eroaa siis alkuperäisestä formaatista, jossa jokainen vastaaja laatii oman ratkaisunsa kysymykseen. Mielestäni yhdessä tekemällä oppilaat saavat parempia ideoita, eikä kenelläkään tule paineita siitä, että keksiikö itse vastausta.

Vastausten ollessa mietittynä järjestetään Pitääkö olla huolissaan? -lähetys. Opettaja toimii juontajana, joka jakaa oppilaille puheenvuoroja ja suuntaa keskustelua. Kukin ryhmä tulee lähetykseen vuorollaan esittämään jokaisen ryhmäläisen ratkaisun. Olisi suotavaa, että keskustelua syntyisi panelistien ja katsojien välillä. Opettaja voi rohkaista luokkaa keskusteluun omalla esimerkillään.

Esimerkkiformaatti: https://tuni-my.sharepoint.com/:v:/g/personal/tiia_suoniemi_tuni_fi/ETtaAqozJNFNlSieScr21-ABg92GL_KrUjqvk-jj52AoyA?e=jE9VTq

Kaikki ryhmät pääsevät vuorollaan panelisteiksi, jolloin jokainen luokan oppilas saa vastauksen itse laatimaansa anonyymiin kysymykseen. Parhaimmillaan luokkaan syntyy kannustava ja keskusteleva ilmapiiri. Tehtävän tarkoituksena olisi kannustaa oppilaita juttelemaan vaikeistakin asioista ja ratkaisemaan ongelmia yhdessä.