TEMPLATE: ARCHIVE

Vuoden 2024 Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-voittaja

Kuvassa Skutsi-kirja ja sen vieressä kukkia.Vuoden 2024 Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkinnon on voittanut Päivi Lukkarila nuortenromaanillaan Skutsi (Nokkahiiri)

Voittajan kuuden ehdokaskirjan joukosta valitsi toimittaja Maria Veitola.

Tämä kirja viihdyttää, koukuttaa ja opettaa vaivihkaa monenlaista, mm. peloista, ennakkoluuloista ja erätaidoista. Mikä tärkeintä, se antaa nuorelle lukijalle luvan olla keskeneräinen. – Valitsija Maria Veitola.

Lue Maria Veitolan sekä voittajan, Päivi Lukkarilan palkintojenjakotilaisuudessa pitämät puheet täältä: linkki.

Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkinto on Suomen Kirjasäätiön vuodesta 1997 lähtien jakama tunnustus ansiokkaalle suomalaiselle lasten- tai nuortenkirjalle. Palkinto on suuruudeltaan 30 000 euroa.

Lukijoiden suosikki -äänestyksen voitti Leena Paasio nuortenromaanillaan Meren koskettamat (WSOY).

Tämän vuoden valitsijalautakuntaan kuului myymäläpäällikkö Aino Torttila, visuaalisen journalismin tuottaja Tatu Blomqvist, kuvataiteilija Karoliina Hellberg, kuvittaja, lastenkirjailija Kristiina Louhi, äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Elsi Santala sekä sarjakuvapiirtäjä, tietokirjailija Riina Tanskanen.

Muut ehdolla olleet teokset:

Linda Bondestam: Chop Chop. En tapper jordbos berättelse / Hopi Hopi. Reippaan robotin tarina (Förlaget / Teos, suom. Päivi Koivisto)
Jenni Erkintalo: Kuka ihana? (Etana Editions)
Leena Paasio: Meren koskettamat (WSOY)
Salla Simukka ja JP Ahonen: Poika ullakolla, poika kellarissa (Tammi)
Maria Vilja: Kesän ainoa kaunis päivä (WSOY)

August-palkinto Linda Bondestamin kuvakirjalle

Kuvassa kuvakirja Chop Chop.

Ruotsalainen lasten- ja nuortenkirjallisuuden August-palkinto on myönnetty Linda Bondestamin kuvakirjalle Chop chop. En tapper jordbos berättelse (Förlaget 2024).

August-palkinto on merkittävä ruotsalainen kirjallisuuspalkinto, joka jaetaan vuosittain kolmessa kategoriassa: kaunokirjallisuus, tietokirjallisuus sekä lasten- ja nuortenkirjallisuus. August-palkintoa on myöntänyt vuodesta 1989 alkaen Ruotsin kustannusyhdistys Svenska Förläggareföreningen. Palkintosumma on 100 000 ruotsin kruunua.

Jo ehdokasperusteissa nostettiin esille Bondestamin teoksen kohdalla kuvakirjamuodon laajentaminen sekä laajuudeltaan että temaattisesti. Teoksessa kuvataan lähi- ja hieman kaukaisempaa tulevaisuutta yhteiskuntakriittisesti huumoria unohtamatta. Bondestamin teos on julkaistu myös suomeksi nimellä Hopi hopi. Reippaan robotin tarina (Teos 2024, suom. Päivi Koivisto).

Chop Chop on ehdolla useissa palkinnoissa, sillä August-palkintoehdokkuuden lisäksi teos on ehdolla lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkinnon sekä Runeberg Junior -palkinnon saajaksi.

Lue lisää August-palkinnosta (sivusto ruotsiksi). 

Kulttuurin Suomi-palkinto Siri Kolulle

Kuvassa kirjailija Siri Kolu.
Kuva: Niclas Mäkelä / Otava.

Suomi-palkinto on opetus- ja kulttuuriministeriön vuosittain jakama kulttuuripalkinto, joka myönnetään tunnustukseksi joko merkittävästä taiteellisesta urasta, huomattavasta taiteellisesta saavutuksesta tai lupaavasta läpimurrosta.

Tänä vuonna palkinnot jaettiin yhteensä kahdeksalle taiteilijalle ja toimijalle, joista yksi on kirjailija Siri Kolu.

Palkintoperusteet:

”Siri Kolu on kirjailija, esitysdramaturgi, ohjaaja, näyttelijä ja kirjoittajakouluttaja, jolta on julkaistu parikymmentä teosta lapsille, nuorille ja aikuisille. Hänet tunnetaan parhaiten Me Rosvolat –lastenkirjasarjastaan, jonka avausosalla hän voitti lastenkirjallisuuden Finlandia Junior -palkinnon vuonna 2010. Teoksen pohjalta on tehty myös samanniminen elokuva ja näytelmä. Kolun teoksia on käännetty yli 20 kielelle.

Poikkitaiteellisesti lahjakas Kolu on vuosia tehnyt pitkäjänteistä ja vaikuttavaa työtä lasten ja nuorten sanakasvatuksen parissa, ja hän on kirjallisuuden eri verkostoissa laajasti arvostettu edistyksellinen toimija. Hän oli mukana luomassa elämyksellisen kirjavinkkauksen esityskonseptia Kirjallisuus-live. Next Libris -ryhmä vieraili kymmenillä kouluilla ja kirjastoissa draamallista kirjavinkkausta tekevien esitystensä kanssa. Kolu on myös kysytty kirjailijavieras kouluissa ja kirjastoissa, joissa hän tapaa aktiivisesti nuoria lukijoita.”

Siri Kolun lisäksi palkinnon saivat kuraattori Maaretta Jaukkuri, ohjaaja Tiina Lymi, kuvataiteilija Outi Pieski, kapellimestari Dalia Stasevska, kirjailija Pajtim Statovci, teatteri Sirkus Suosalo ja kuvanveistäjä, korutaiteilija Björn Weckström. Lisäksi Suomen Lasimuseo palkittiin kunniakirjalla. Lue lisää kaikista palkituista.

Kunniakirjaa lukuun ottamatta Suomi-palkinnot ovat suuruudeltaan 14 250 euroa. Palkintoa on jaettu vuodesta 1993 lähtien. Palkinnoista päätti tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala.

Vuoden 2025 Topelius- ja Arvid Lydecken -palkintojen ehdokkaat

Lasten- ja nuortenkirjoille myönnettävien Arvid Lydecken- ja Topelius-palkintojen ehdokkaat ovat selvillä. Topelius-palkinto myönnetään korkeatasoiselle nuortenkirjalle ja Arvid Lydecken -palkinto korkeatasoiselle lastenkirjalle.

Arvid Lydecken -ehdokaskirjat.

Suomen lasten- ja nuortenkirjailijat ry. myöntää molemmat palkinnot. Yhdistys rahoittaa palkinnot Kopioston keräämillä tekijänoikeuskorvauksilla. Palkintojen arvo on jakovuoden vuosiluvun mukaisesti 2025 euroa.

Palkintoraati on valinnut molempiin sarjoihin viisi ehdokaskirjaa vuonna 2024 ilmestyneiden lasten- ja nuortenkirjojen joukosta.

Arvid Lydecken -ehdokkaat 2025

  • Petra Heikkilä ja Mirkka Eskonen: Huolisyöppö (S&S)
  • Helena Immonen: Karakalin voima (Tammi)
  • Johanna Lumme: Matka ikimetsän sydämeen (Otava)
  • Mari Luoma: Mintun makuinen murha (WSOY)
  • Sanna Sofia Vuori ja Jonna Jylhä: Kaplamak (Tammi)

Topelius-ehdokkaat 2025

Topelius-ehdokaskirjat.

Lue palkintoraadin perustelut kaikista teoksista.

Palkintoraadin jäseninä toimivat Oriveden kaupunginkirjaston johtaja Henna Kaukoniemi Tampereelta, kirjailija Petteri Paksuniemi Helsingistä sekä erityisluokanopettaja Helena Siitonen Rovaniemeltä. Voittajat julkistetaan 14.1.2025.

Vuoden 2024 Aarresaari-palkinto ja kunniamaininnat on jaettu

Vuoden 2024 Aarresaari-palkinto on myönnetty Outi Mennalle lastenromaanin Kirahvin sydän on tavattoman suuri (S&S 2022) suomennoksesta. Ruotsinkielinen alkuteos on Sofia Chanfreaun kirjoittama ja Amanda Chanfreaun kuvittama Giraffens hjärta är ovanligt stort (Schildts & Söderströms 2022).

Aarresaari on joka toinen vuosi jaettava palkinto, joka myönnetään kääntäjälle korkeatasoisesta lasten- tai nuortenkirjan käännöstyöstä. Palkittava käännös voi olla lasten- tai nuortenromaani, kuva- tai satukirja, runoteos tai näitä lajeja yhdistelevä teos. Palkittava kirja edustaa omaa kirjallisuudenlajiaan ansiokkaasti ja laajentaa kulttuurien tuntemusta. Jos teos on kuvitettu, käännös huomioi kuvituksen ja sopii luontevasti sen rinnalle.

Palkintolautakunta nosti perusteissaan esiin Outi Mennan kääntämän teoksen runsaan mielikuvituksen sekä herkkien tunteiden kuvauksen. Erilaiset kekseliäästi suomennetut mielikuvitusolennot pistävät lukijan pään pyörryksiin, mutta samaan aikaan suomennos säilyttää herkimmätkin nyanssit, joilla tunteita kuvataan. Teoksen kieli on unenomaista ja yksityiskohtaista.

Outi Menna on toiminut kääntäjänä jo yli 25 vuotta kääntäen pääosin kaunokirjallisuutta suomeksi ruotsista, tanskasta ja norjasta.

Lue palkintoperusteet kokonaan täältä.

Aarresaari-palkinnon lisäksi jaettiin kaksi kunniamainintaa:

  • Mayu Saaritsa sai kunniamaininnan lastenkirjasarjan Mestarietsivä Peppunen (Nemo) suomennoksista. Japaninkielisen Oshiri Tantei -sarjan takana ovat kirjailija Yoko Tanaka ja kuvittaja Masahide Fukasawa.
  • Mirja Hovila sai kunniamaininnan kuvakirjan Käyrä kurkku Elmeri (Paperiporo 2022) suomennoksesta. Latviankielisen alkuteoksen Gurķis Elmārs, kas dikti kreņķējās on kirjoittanut Sabīne Košeļeva ja kuvittanut Anita Rupeika.

Palkintolautakunta valitsi palkittavat teokset vuosina 2022-2023 julkaistujen lasten- ja nuortenkirjasuomennosten joukosta.

Käännöskirjapalkinto Aarresaari on tärkeä lisä kotimaisten lasten- ja nuortenkirjapalkintojen joukossa. Kääntäjien arvokas työ ansaitsee oman palkinnon. Palkinnon jakaa IBBY Finland ja sitä rahoittaa Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto.

Lue lisää Aarresaari-palkinnosta.

Vuoden 2024 Savonia-kirjallisuuspalkinnon ehdokkaat

Kuvassa Chibu sekä Ämpärikesä -kirjat.Vuoden 2024 Savonia-kirjallisuuspalkinnon kuuden ehdokkaan joukossa on kaksi nuorille suunnattua kirjaa.

Savonia-palkinto myönnetään savolaiselle kirjailijalle edellisten 12 kuukauden aikana julkaistusta merkittävästä kaunokirjallisesta teoksesta. Palkinnon jakamisesta päättää Kuopion kaupunginhallituksen nimeämä raati. Ehdokkaat julkistettiin Kuopiossa Kirjakantti-kirjallisuustapahtuman yhteydessä perjantaina 15.11.2024.

Savonia-kirjallisuuspalkinto jaetaan 9.12.2024. Palkinto on suuruudeltaan 12 000 euroa.

Ehdolla olevat nuorille suunnatut kirjat

Mirkka Auvinen: Chibu – kun silmäripsetkin putosivat (Käsitekirjat)

Palkintoraadin ehdokasperusteet: 

Toiveikas runotarina tytöstä rankkojen syöpähoitojen keskellä. Raadin mukaan Auvisen lyriikka on kaunista, ilmavaa ja aitoa. Se tuo esille onnistuneesti nuoren ihmisen näkökulman elämän ainutkertaisuuteen ja samalla antaa lukijalle voimaannuttavan lukukokemuksen.

Taina Niemi: Ämpärikesä (Otava)

Palkintoraadin ehdokasperusteet: 

Raadin mukaan Niemen teos on täydellinen nuortenromaani, jossa on kaikki kohdallaan. Niemi saa muutamalla vedolla aikaan elävät ja samaistuttavat henkilöhahmot. Kerronta ei hajoa, vaikka sivuja on niukasti ja henkilöitä runsaasti. Romaani on täynnä toivoa siitä, että elämän vaikeista tilanteista selviää, kun vain uskaltaa puhua asioista ja hakee apua turvallisilta aikuisilta. Kirja nostaa lukijalle vahvasti tunteet pintaan.

 

 

Lapsen oikeuksien viikko

Lapsen oikeuksien viikon mainoskuva.Lapsen oikeuksien viikko on toiminnallinen teemaviikko, jonka tavoitteena on edistää YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen tunnettuutta erityisesti lasten ja nuorten parissa. Teemaviikkoa vietetään 18.–24.11.2024.

Vuoden 2024 teemana on lapsen oikeus oppimiseen. Oppiminen on uusien tietojen ja taitojen tiedostettua tai tiedostamatonta omaksumista. Lapsi oppii opettelun, harjoittelun, kokeilun ja esimerkin kautta jatkuvasti uutta. Teema paitsi kutsuu pohtimaan oppimisen merkitystä lapsen hyvinvoinnille ja kehitykselle, myös muistuttaa uuden oppimisen ilosta.

Miltä kaikelta näyttää oikeus oppimiseen? Vuoden aikana lapsen oikeuksien viestintäverkosto haluaa eri keinoin kannustaa erityisesti lapsia ja nuoria monenlaisista lähtökohdista ja elämäntilanteista keskustelemaan ja kertomaan omista kokemuksistaan, ajatuksistaan ja oivalluksistaan.

Tutustu Lapsen oikeuksien viikon materiaaleihin. Materiaalit sisältävät erilaisia lasten oikeuksiin liittyviä tehtäviä ja muuta materiaalia varhaiskasvatukseen, kouluille sekä harrastustoimintaan.

Kansalliseen lapsen oikeuksien viestintäverkostoon kuuluu laaja joukko valtion toimijoita sekä lapsi- ja nuorisojärjestöjä. Verkostoa koordinoi Lastensuojelun Keskusliitto ja ohjaa lapsiasiavaltuutettu.

Runeberg Junior -palkintoehdokkaat on julkistettu

Kuvassa ehdokaskirjat.

Vuoden 2025 Runeberg Junior -lastenkirjallisuuspalkinnon ehdokkaat on julkistettu.

Runeberg Junior -palkinto myönnetään suomen- tai ruotsinkieliselle lastenkirjalle, jonka kohderyhmänä ovat 6–9-vuotiaat lapset. Palkinnolla halutaan edistää lasten lukuintoa. Palkinto on suuruudeltaan 10 000 euroa ja se jaettiin ensimmäistä kertaa J. L. Runebergin päivänä 5.2.2017 Porvoossa.

Ehdolla palkinnonsaajaksi on kahdeksan kirjaa, joista neljä on suomenkielistä ja neljä ruotsinkielistä, jotka on myös suomennettu.

Esivaaliraatiin kuuluivat luokanopettaja ja kirjailija Annika Gustafsson-Flinck, Porvoon taidekoulun rehtori ja kuvataideopettaja Jenni Iivonen sekä Yle Vega Östnylandin toimittaja Jonas Sundström. Lopullisen valinnan tekevät lapsiraadit porvoolaisista päiväkodeista ja kouluista.

Runeberg Junior -palkintoehdokkaat ovat:

  • Linda Bondestam: Chop Chop. En tapper jordbos berättelse (Förlaget. Suomeksi: Hopi Hopi. Reippaan robotin tarina, Teos, suom. Päivi Koivisto)
  • Ulrika Hansson ja Maija Hurme: Kom, vi springer! (Schildts & Söderströms. Suomeksi: Tule, juostaan! S&S, suom. Outi Menna)
  • Petra Heikkilä ja Mirkka Eskonen: Huolisyöppö (S&S)
  • Malin Klingenberg: Slättens systrar (Schildts & Söderströms. Suomeksi: Tasangon tyttäret, S&S, suom. Outi Menna)
  • Jyri Paretskoi: Metallinetsijät roistojen jäljillä (Karisto)
  • Silja Sillanpää ja Pasi Pitkänen: Ouroboros: Sateenkaarikäärme (WSOY)
  • Saara Vallineva: Vanha torni (Enostone)
  • Axel Åhman ja Ola Skogäng: Smugglarens skatt (Schildts & Söderströms. Suomeksi: Salakuljettajan aarre, S&S, suom. Anu Koivunen)

Palkinnon saaja julkistetaan 6.2.2025. Palkinnon jakaa Porvoon kaupunki ja Sanomalehti Östnyland/KSF Media.

Lastenkirjailijat faktahommissa -podcastin ensimmäinen jakso julki

Lastenkirjailijat faktahommissa -podcastin mainoskuva.Suomen tietokirjailijoiden Faktahommissa-podcastin kolmas kausi keskittyy lasten ja nuorten tietokirjoihin. Lastenkirjailijat faktahommissa -podcastissa tavataan lasten ja nuorten tietokirjailijoita, keskustellaan lastenkirjallisuuden trendeistä ja kuullaan lasten omia lukuvinkkejä. Podcastin tulevissa jaksoissa keskustellaan mm. lasten tietokirjojen kuvituksesta, nuorista tietokirjojen lukijoina ja vaikeista aiheista lasten tietokirjoissa.

Ensimmäisessä jaksossa Tietokirjat väylänä lukuintoon, puhutaan siitä, millaiset tietokirjat lapsia ja nuoria kiinnostavat. Miten tietokirjat voivat saada vähemmän lukevankin tarttumaan kirjaan? Mitä annettavaa lasten ja nuorten tietokirjoilla voi olla aikuisille? Miten aikuinen voi kannustaa lasta tai nuorta lukemaan? Jaksossa ovat vieraina lasten tietokirjailija Joona Leppälä ja kirjastojen valtakunnallisen kehittämistehtävän parissa työskentelevä lukuinnostaja Henriika Tulivirta. Podcastin juontaa Baba Lybeck.

Podcastia voi kuunnella maksutta eri alustoilta, kuten Spotifysta. Kuuntele podcastia Spotifyssa täällä.

Lastenkirjailijat faktahommissa on Faktahommissa-podcastin kolmas kausi. Ensimmäisellä kaudella Faktahommissa-podcastissa puhuttiin tietokirjallisuuden ajankohtaisista ilmiöistä ja tietokirjojen tekemisestä. Podcastin toinen kausi, Oppikirjailijat faktahommissa, käsitteli oppimateriaaleja.

Vuoden 2024 Onnimanni-palkinto valtakunnalliselle lasten- ja nuortenkirjastotyölle

Kuvassa Lena Sågfors ja Mervi Heikkilä.
Lena Sågfors ja Mervi Heikkilä.

Lastenkirjainstituutin vuoden 2024 Onnimanni-palkinto myönnetään Seinäjoen kaupunginkirjaston lasten ja nuorten lukutaitoa ja lukemista edistävien kirjastopalvelujen valtakunnalliselle erityistehtävälle monipuolisesta ja vaikuttavasta työstä lasten- ja nuortenkirjallisuuden aseman ja merkityksen sekä lukutaidon edistämiseksi.

Seinäjoen Erte on toiminut vuodesta 2019 lähtien aktiivisesti lasten- ja nuortenkirjallisuuden esiin nostamisen parissa sekä lasten ja nuorten lukemista ja lukutaitoa edistävän osaamisen kehittämiseksi kirjastoissa valtakunnallisesti. Erityistehtävä perustettiin ja sitä rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön toimesta. Ertessä työskentelevät kehityspäällikkö Mervi Heikkilä sekä koordinaattorit Emilia Koski ja Lena Sågfors.

Onnimanni-palkinnon raati nostaa perusteissa esiin erityisesti saavutettavuuden ja tasavertaisuuden näkökulman Erten toiminnassa. Ilmaiset koulutukset alan ammattilaisille sekä valmiiksi tuotetut materiaalit ja kampanjat tarjoavat keinon tuoda lukuintoa lapsille ja nuorille riippumatta kirjaston omista resursseista. Erten julkaisuissa opastetaan muun muassa nuorten kohtaamiseen kirjastossa ja lukukerhon toteuttamiseen. Kirjastojen ja koulujen sekä päiväkotien välistä yhteistyötä on helpotettu tarjoamalla valmiiksi laadittuja ohjeita ja sopimusmalleja yhteistyöhön.

Lue palkintoperusteet kokonaisuudessaan Lastenkirjainstituutin kotisivuilta.

Lastenkirjainstituutin Onnimanni-palkintoa on jaettu vuodesta 1993 saakka lasten- ja nuortenkirjallisuutta tai sen asemaa ja merkitystä edistävästä teosta tai toiminnasta. Palkinnon voi saada yksittäinen henkilö tai yhteisö. Tunnustuspalkintoon kuuluu Marjatta Kurenniemen saturomaani Oli ennen Onnimanni sekä Onnimanni-lehden vuosikerta.

Onnimanni-palkintoraatiin kuuluivat vuonna 2024 raadin puheenjohtaja, Lukufiiliksen päätoimittaja Sofia Blomberg, Sanataidekoulu Aapelin vastaava sanataideopettaja Anne Karjula, tietokirjailija ja varhaiskasvatuksen opettaja Kirsi Rehunen, kirjavaikuttaja Mikko Toiviainen ja Lastenkirjainstituutin edustaja Helmi Kalaja.

Lukuboost-kampanja haastaa nuoret lukemaan!

Lukuboost-kampanjan mainoskuva, jossa näkyvät kaikki mukana olevat vaikuttajat.

Lukuboost haastaa 13–25 -vuotiaat nuoret tarttumaan lukemiseen vartin päivässä! Haasteeseen voi osallistua kirjaamalla jokaisen oman lukuvartin ja lukusuosituksen kampanjasivustolla. Pääpalkintona arvotaan 1000€ lahjakortti, jonka lisäksi jaossa on myös paljon erilaisia viikkopalkintoja. Haaste kestää tammikuun 2025 loppuun saakka. Lue lisää ja osallistu!

Lukuboost-vaikuttavuuskampanja pyrkii lisäämään nuorten lukuintoa Suomessa somevaikuttajavetoisella viestinnällä ja lukuhaasteella. Mukana kampanjassa ovat seuraavat vaikuttajat: ToimistopojatIlari MettäläLaura FrimanJohannes MollbergHenriikka PasanenJanne GrönroosIha Just Imus ja Dokke Tas.

Lukuboostin ammattilaisille suunnatulle sivustolle on koottu sisältöjä, jotka auttavat nuorten kanssa työskenteleviä ammattilaisia innostamaan nuoria lukemaan. Sivustolta löytyy esimerkiksi oppituntivinkkejä opettajan työn tueksi, kirjavinkkilistoja ja paljon muuta. Kaikki materiaalit ovat käytettävissä vapaasti ja maksutta. Lukuboost-kampanjassa tuotetaan myös lukusuosituslistoja, jotka kootaan nuorten lukemien kirjojen perusteella. Lukusuosituslistat julkaistaan tammikuussa 2025.

Lukuboost-kampanjaa koordinoi markkinointitoimisto PING Helsinki. Kampanjassa on mukana useita kirja-alan toimijoita.

Ota seurantaan kampanjan omat somekanavat Tiktokissa ja Instagramissa @lukuboost.

Kirjakantti-festivaali Kuopiossa

Kirjakantti-tapahtuman logo.Kirjakantti-kirjallisuusfestivaalia vietetään Kuopiossa ja verkossa 11.-17.11.2024. Järjestyksessään 21. Kirjakantti-festivaali kublii jo kielillä, sillä teemana on Kielikublii!

Festivaaliviikko pitää sisällään kattauksen tapahtumia, työpajoja, näyttelyitä ja kirjailijavieraita.

Viikon aikana voi osallistua muun muassa Emmi Valveen Minizine-sarjakuvatyöpajaan ja käydä katsomassa Taidemuseon näyttelyn Ruutujen kapina – nykysarjakuvan monet muodot.

Osana Kirjakanttia järjestetään Perhepäivä pääkirjastolla. Nimensä mukaisesti päivä kokoaa perheitä kirjallisuuden ja sanataiteen äärelle Kuopion pääkirjastoon lauantaina 16.11. Ohjelmassa on luvassa muun muassa kirjailijavierailuja sekä Pieni lorunurkka. Lisäksi kirjastolla pääsee tutustumaan uuteen KAUK-tilaan (Kirja Astuu Ulos Kansistaan).

KAUK-tila houkuttaa kävijöitä lukemaan kirjoja ja tutustumaan tarkemmin kirjoihin ja huomaamaan niiden tarjoamia erilaisia mahdollisuuksia. Sanataidekoulu Aapelin KAUK-tila on elämystila, joka tuo näkyville käsitellyn kirjan teemaa, muodostaen siitä oman esityksen. Vuonna 2024 KAUK-tilan innoittajana toimii Anne Muhosen sarjakuva-albumi Tyttö ja korppi (Hertta Kustannus 2024). Kuopion pääkirjaston lasten ja nuortenosastolle sijoittuvat KAUK-tilat rakentuvat esim. kouluilla järjestetyissä monitaiteellisissa sanataidetyöpajoissa syntyneistä lasten ja nuorten tuotoksista. Perhepäivässä järjestetään KAUK-tilaan liittyvä työpaja.

Kirjakantin vastuullisena järjestäjänä toimii Pohjois-Savon kirjallinen yhdistys Vestäjät ry. Perhepäivästä vastaavat Sanataidekoulu Aapelin sanataideohjaajat. Tapahtumiin on vapaa pääsy.

Lue lisää festivaalista ja katso koko ohjelma täältä.

Vuoden 2024 Vanessa-palkinto Malin Klingenbergille

Kuvassa Malin Klingenbergin kirjoja.Vanessa-palkinto (Vanessapriset) myönnetään ansiokkaasta suomenruotsalaisen lasten- ja nuortenkirjallisuuden ja lukemisen edistämisestä. Vuoden 2024 palkinto myönnettiin kirjailija Malin Klingenbergille.

Palkintoperusteissa nostetaan esiin Klingenbergin monipuolinen tuotanto. Hän on kirjoittanut kuvakirjoja, lastenrunoja sekä helppolukuisia ja pidempiä lastenromaaneja. Perusteissa häntä kutsutaan myös suomenruotsalaisen lastenkirjallisuuden Maija Poppaseksi: lämpimäksi, avuliaaksi, ystävälliseksi ja hauskaksi.

Useita Malin Klingenbergin teoksia on myös suomennettu.

Vanessastiftelsenin myöntämä 10 000 euron arvoinen palkinto jaetaan joka toinen vuosi. Vanessa-palkinnon ovat aikaisemmin saaneet kuvittaja-kirjailija Linda Bondestam, kirjailija Annika Sandelin, kirjastokasvattaja Lena Sågfors ja erikoiskirjastonhoitaja Mikaela Wickström sekä lastenkirjakriitikot ja -tutkijat Mia Österlund ja Maria Lassén-Seger.

Selaa Malin Klingenbergin vuonna 2018 ja sen jälkeen ilmestyneitä teoksia.

Kirjailijakeskustelu ja kuvitustyöpaja färsaarelaisten tekijöiden kanssa

Kuvituskuva.
Kuva: Annika Øyrabø.

Taianomaisia lastenkirjoja Färsaarilta -kirjailijakeskustelu järjestetään Pohjoismaisen kulttuuripisteen kirjastossa Helsingissä maanantaina 4.11.2024 klo 16.00–17.00. Keskustelun kieli on englanti.

Färsaarelaiset kirjailija Dánial Hoydal ja kuvittaja Annika Øyrabø keskustelevat siitä, kuinka luoda kirjallisuutta pienen kielen ehdoilla. Miten heidän teoksensa otetaan vastaan, kuka niitä lukee ja onko käännöstyö tärkeää laajemman yleisön tavoittamiseksi? Kaksikkoa haastattelee Lotta Westerlund, pohjoismaisen kirjallisuuden väitöskirjatutkija.

Dánial Hoydal debytoi kirjailijana vuonna 2002 kuvakirjallaan Í geyma. Annika Øyrabø on palkittu suunnittelija ja kuvittaja, joka on julkaissut monia kuvakirjoja useiden arvostettujen kirjailijoiden kanssa. Yhdessä Dánial ja Annika ovat julkaisseet kuvakirjat Strikurnar (2022) ja Abbi og eg og abbi (2021). Molemmat teokset olivat ehdolla Pohjoismaiden neuvoston lasten- ja nuortenkirjallisuuspalkinnon saajiksi. Abbi og eg og abbi on julkaistu myös tanskaksi nimellä Bedste og mig og Bedste (2022).

Färsaarten vuonojen peikot -kuvitustyöpajat järjestetään Pohjoismaisen kulttuuripisteen kirjastossa Helsingissä tiistaina 5.11.2024 klo 9.00–14.30. Työpajat pidetään englanniksi, mutta paikalla on myös väkeä kääntämässä pajan sisältöä suomeksi ja ruotsiksi.

Hämärän laskeutuessa kamala färsaarelainen vuonojen peikko nousee merestä ja tulee maalle, täysin levän ja kallionpalasten peitossa, pelotellakseen aikuisia ja lapsia kauhistuttavalla ulkonäöllään.

Lapsille suunnatussa kuvitustyöpajassa luodaan färsaarelaisia peikkoja kuvittaja Annika Øyrabøn johdolla. Tekniikkana on kollaasi ja inspiraationa toimii färsaarelainen luonto. Työskentely tapahtuu intuitiivisessa luovassa tilassa, jossa ei tarvitse ajatella onko kuva tehty oikein – pajassa on kyse hetkeen keskittymisestä, spontaanista työskentelystä ja luovuudella leikkimisestä. Pajan aikana oppilaat oppivat Färsaarista, kuvittajan työstä ja tekniikoista. Tapahtuma on tarkoitettu pääasiassa ryhmävierailuille. Yksittäisiä vierailijoita otetaan mukaan, jos paikkoja riittää.

Lue lisää ja ilmoita ryhmäsi mukaan.

Kirjalitta – lastenkirja- ja sanataidefestivaali 4.-10.11.2024

Kirjalitta 2024 bannerikuva.

Lastenkirjainstituutin ja Sanataideyhdistys Yöstäjän järjestämää koko perheen lastenkirja- ja sanataidefestivaalia Kirjalittaa vietetään jälleen Tampereella viikolla 45 eli 4.–10.11.2024. Koska Kirjalittaa vietetään jo kymmenettä kertaa, on teemana tänä vuonna tietenkin juhlat!

Festivaaliviikon ohjelmassa on eri ikäisille suunnattuja työpajoja, kirjailijavieraita ja esityksiä, Nuoret kirjoittavat kaupunkia -tekstinäyttely, Kirjaviisaat-kirjatietokilpailu ja muuta hauskaa. Lauantaina 9.11. festivaaliviikko huipentuu Kirjalitan kymppisynttäreihin Nuorten kulttuurikeskus Monitoimitalo 13:ssa.

Kirjalitan pääajatuksena on innostaa lapsia ja nuoria lukemaan ja kirjoittamaan itse. Festivaalin aikana lapset ja nuoret pääsevätkin kohtaamaan kirjailijoita erilaisen tekemisen ja osallistumisen parissa sekä leikkimään sanoilla ja kielellä. Ohjelmaa tullaan näkemään Tampereen kaupunginkirjaston pää- ja lähikirjastoissa, lastenkulttuurikeskus Rullassa sekä nuorten kulttuurikeskus Monitoimitalo 13:ssa.

Katso festivaaliviikon koko ohjelma.

Pohjoismaiden neuvoston lasten- ja nuortenkirjallisuuspalkinto tanskalaiselle kuvakirjalle

Kuvassa tanskalainen kuvakirja Den fantastiske bus.Pohjoismaiden neuvoston vuoden 2024 lasten- ja nuortenkirjallisuuspalkinto myönnettiin tänä vuonna tanskalaiselle Jakob Martin Stridille kuvakirjasta Den fantastiske bus (Gyldendal 2023).

Pohjoismaiden neuvoston lasten- ja nuortenkirjallisuuspalkinto myönnetään kaunokirjalliselle teokselle, joka on kirjoitettu lapsille ja nuorille jollakin Pohjoismaiden kielistä. Teos voi olla yhdistelmä tekstiä ja kuvia, ja sen tulee olla kirjallisesti ja taiteellisesti korkeatasoinen.

Ote palkintoperusteista:

”Den fantastiske bus (”Ihmebussi”, suomentamaton) ajaa 18 500 hevosvoiman moottorilla suoraan lukijan sydämeen. Luvassa on eeppinen kertomus mielikuvituksen ja yhteishengen tärkeydestä. Jakob Martin Strid työsti 15 vuoden ajan tätä 2,5 kiloa painavaa ja 40 senttiä leveää mestariteostaan Takusta, pienestä harmaasta karhunpojasta, joka koettaa yhdessä muiden Anhstarr Cityn sataman asukkien kanssa pelastaa ystävänsä Timon. Timo on sairastunut kaupungin saasteiden vuoksi, ja eläimet toivovat sahramililjan voivan parantaa hänet. Niinpä ne päättävät rakentaa jättibussin ja ajaa sillä Balankan satumaahan, jossa sahramililjoja kasvaa mielin määrin. [–] Jakob Martin Strid ei koskaan pyri peittelemään vaikutteitaan. Kunnianosoitukset japanilaiselle animaatiomestari Hayao Miyazakille ja varsinkin Liikkuvalle linnalle ovat ilmeisiä. Stridin teoksille tyypillisesti perussävy on anarkistinen, humanistinen ja antikapitalistinen. Eläinlauman jälkeensä jättämät talot on määrä purkaa, koska tilalle rakennettaisiin uutta, mutta lopulta yhteisöllisyys voittaa.”

Lue perustelut kokonaisuudessaan täältä.

Pohjoismaiden neuvoston lasten- ja nuortenkirjallisuuspalkinto jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 2013. Palkinnon perustaminen oli seurausta kulttuuriministerien monivuotisista pyrkimyksistä Pohjoismaiden lasten- ja nuortenkirjallisuuden tukemiseksi. Palkintosumma on 300 000 Tanskan kruunua (noin 40 000 euroa).

Tänä vuonna ehdolla oli yhteensä 14 pohjoismaista kuvakirjaa, lastenkirjaa ja nuortenromaania. Suomen ehdokkaina olivat tänä vuonna Laura Lähteenmäen lastenromaani Laske salaa kymmeneen (WSOY) sekä Malin Klingenbergin ja Maria Sannin kuvakirja Skelettet (Schildts & Söderströms, suom. Luuranko, S&S). Ahvenanmaan ehdokkaana oli Fredrik Sonckin ja Jenny Lucanderin kuvakirja Freja och huggormen (Förlaget, suom. Fiia ja kyy, Etana Editions).

Vuoden 2024 Botnia-palkinnon ehdokkaat on julkistettu

Kuvassa kirjat Rauhan alkuja ja Ei ois susta uskonu.Oulun kirjailijaseura ry:n 15 000 euron arvoinen Botnia-palkinto myönnetään tekijälle, joka asuu Pohjois-Pohjanmaalla tai on kotoisin sieltä. Tämän vuoden Botnia-kirjallisuuspalkinnon kahdeksan ehdokaskirjan joukossa on yksi lastenkirja ja yksi sarjakuva:

Essi Kummu ja Liisa Kallio: Rauhan alkuja (Tammi 2024)
Emilia Laatikainen: Ei ois susta uskonu (Suuri Kurpitsa 2023).

Palkintosumman lahjoittavat tasaosuuksin Oulun kaupunki, Osuuskauppa Arina sekä vuosittain vaihtuva, oululaista liike-elämää edustava lahjoittaja, joka on tänä vuonna sanomalehti Kaleva. Palkinnon yhteistyökumppani on Booky.fi. Palkinnon voittaja nimetään 9.11.2024.

 

Astrid Lindgren Memorial Award 2025 ehdokkaat ovat selvillä

Astrid Lindgren Memorial Award (ALMA) on merkittävä kansainvälinen lasten- ja nuortenkirjapalkinto, joka jaetaan vuosittain kirjailijalle, kuvittajalle tai muulle lasten- ja nuortenkirjallisuuden asemaa ja lukemista edistävälle taholle. Tänä vuonna 265 ehdokkaan joukossa on jopa kymmenen suomalaista kirjailijaa ja kuvittajaa.

Suomen ehdokkaat ovat:

ALMA-palkinnon logo.

  • Annika Sandelin, kirjailija
  • Kati Närhi, kirjailija/kuvittaja
  • Linda Bondestam, kirjailija/kuvittaja
  • Jenny Lucander, kuvittaja
  • Maria Turtschaninoff, kirjailija
  • Marika Maijala, kirjailija/kuvittaja
  • Salla Simukka, kirjailija
  • Sanna Mander, kuvittaja
  • Sanna Pelliccioni, kirjailija/kuvittaja
  • Siri Kolu, kirjailija/lukemisen edistäjä

Viiden miljoonan ruotsin kruunun arvoinen palkinto myönnetään tekijälle tai taholle, joka jatkaa työskentelyä Astrid Lindgrenin hengessä: mielikuvituksella, rohkeudella, kunnioituksella ja empatialla sekä korkeatasoisen taiteellisen tuotannon ylläpitämisellä. Palkinnonsaaja julkistetaan 1.4.2025.

Suomen ehdokkaita nimeävät Lastenkirjainstituutin lisäksi Grafia ry, IBBY Finland, Kuvittajat ry, Suomen Kirjailijaliitto, Suomen Kirjastoseura, Svenska litteratursällskapet i Finland sekä Åbo Akademi.

Lue lisää palkinnosta (sivusto ruotsiksi ja englanniksi).

Satupäivä 18.10. ja suomalainen iltasatuperinne

Satupäivän logo.

 

Sadun nimipäivänä, lokakuun 18. päivänä, juhlitaan valtakunnallista Satupäivää. Satupäivänä satuja luetaan, esitetään ja käsitellään kaiken ikäisten kanssa teattereissa, kirjastoissa, kirjakaupoissa, kouluissa, päiväkodeissa, vanhainkodeissa, kulttuurikeskuksissa ja museoissa ympäri maan. Katso järjestääkö esimerkiksi juuri sinun lähikirjastosi tapahtumia Satupäivänä!

Valtakunnallisen teemapäivän tavoitteena on luoda lapsille, nuorille ja aikuisille yhteinen elämys arjen kiireiden keskellä ja tarjota kaikenikäisille mahdollisuus uppoutua yhdessä sadun maailmaan. Saduilla, lastenkirjallisuudella ja -kulttuurilla on valtava merkitys lapsen kielen kehitykselle, mielikuvituksen mahdollisuuksien käsittämiselle ja taiteen vastaanottamisen oppimiselle.

Suomalainen iltasatuperinne

Tiesitkö, että suomalainen iltasatuperinne lisättiin elävän kulttuuriperinnön kansalliseen luetteloon vuonna 2020?

Iltasatujen merkitys ja arvo suomalaislapsille on aina ollut suuri. Iltasatuja luetaan suomalaisissa perheissä valtakunnallisesti riippumatta maantieteellisestä sijainnista tai yhteiskuntaluokasta. Satuja luetaan pääosin alle kouluikäisille lapsille, mutta myös jo itse lukemaan oppineille koululaisille. Ääneen lukeminen ei rajoitu vain iltasatuihin, vaan ääneen voidaan lukea esimerkiksi päiväunille rauhoituttaessa tai muuten keskellä päivää.

Iltasadun lukeminen on tärkeä yhteinen hetki perheissä. Yhdessä ääneen lukeminen tukee lapsen kielellistä kehitystä ja laajentaa sanavarastoa, opettaa keskittymään ja rauhoittumaan ja tukee lapsen vuorovaikutustaitojen kehitystä. Ennen nukkumaanmenoa luettava iltasatu- tai tarinahetki tulisi kuulua jokaisen lapsen perusoikeuksiin siinä missä hampaiden pesunkin.

Torstaina 17.10. vietetään Unescon aloitteesta ensimmäistä kertaa kansainvälistä aineettoman kulttuuriperinnön päivää. Päivän tavoitteena on esitellä elävän perinnön monimuotoisuutta ja rikkautta sekä lisätä tietoisuutta sen suojelun merkityksestä. Elävää kulttuuriperintöämme tunnistetaan ja tallennetaan osana Unescon aineettoman kulttuuriperinnön yleissopimusta.

Lue lisää iltasatuperinteestä osana elävän perinnön kansallista luetteloa.