Muistan sinua rakkaudella

MUISTAN SINUA RAKKAUDELLA,  Sanna Pelliccioni, Maami Snellman & Kiti Szalai, kuv. Sanna Pelliccioni, 2020. Teos. 

Alman mummo on kuollut ja tunnelma kotona on surumielinen. Alma juttelee koulussa Diegon kanssa, jonka abuelo on myös kuollut vastikään. Diego kertoo meksikolaisesta kuolleiden päivästä, jolloin perheet kokoontuvat juhlimaan ja muistelemaan vainajia. Alma rakentaa siitä inspiroituneena mummolle muistopöydän kotiinsa ja hänen perheensä kutsutaan juhlimaan kuolleiden päivää Diegon Meksikosta Suomeen muuttaneen perheen luo. 

Kuolleiden päivän kunniaksi tehdään värikkäitä muistoalttareita, sillä meksikolaisten mukaan värit, valot ja tuoksut houkuttelevat läheisten sielut takaisin elävien pariin. Kuolleita muistellaan tarinoimalla heistä, leipomalla ja syömällä heidän lempiherkkujaan. Lisäksi soitetaan iloista musiikkia.  

Juhlan lämmin tunnelma helpottaa surua ja ikävää. Kun Alman perhe palaa kotiin juhlista, äiti ja isäkin lisäävät mummolle tärkeitä tavaroita muistopöydälle. Alma tuntee taas enemmän toivoa ja iloa kuin surua. Kirjan lopussa on tieto-osuus kuolleiden päivästä sekä juhlaan liittyviä perinteisiä reseptejä. 

Kirja käsittelee tummanpuhuvan kuvituksen avulla kuoleman tuoman menetyksen luomia tunteita. Kuolemaan ja siihen suhtautumiseen paneudutaan meksikolaisen kuolleiden päivän avulla. Kirjan tekstikatkelmat ovat lyhyehköjä ja tunnelma luodaan pitkälti kauniin kuvituksen avulla, joka luo kirjalle herkän ja haikean olemuksen. 

Yhteinen projekti: 

Rakennetaan yhteinen muistojen pöytä, kuten Alma teki mummolleen. Projektin voi ajoittaa kuolleiden muistopäivän aikaan, jolloin voidaan syventää katsomuskasvatuksellista ulottuvuutta eri kulttuurien kuolleiden muistamiseen tutustumalla (pyhäinpäivä, Dia de Los Muertos, Halloween). Ole kuitenkin tietoinen ryhmäaineksestasi ja huomioi arimmatkin osallistujat, sillä kuolemasta puhuminen saattaa herättää myös pelon tunteita lapsissa. Muistopöydän onkin tarkoitus tuoda lohtua, iloa ja valoa tunteiden käsittelyyn. Jokainen voi muistella sellaista henkilöä kuin haluaa, oli hän kuollut, asuu kaukana tai häntä on muuten vain mukava muistella. Koristelkaa pöytä mieleiseksi hyödyntämällä olemassa olevia tarvikkeita kuten harsoja, huiveja tai luonnonmateriaaleja. Jokainen halukas lapsi saa piirtää muistopöytään teoksen, jonka tähtenä on muisteltava henkilö. Teos voi olla kuva henkilöstä tai lapsen mukava muisto muisteltavan henkilön kanssa. Kun työt ovat valmiita, asetellaan ne muistopöydälle ja jokainen pääsee halutessaan kertomaan omasta teoksestaan. Puuhan aikana voidaan kuunnella mukavaa, tunnelmaan sopivaa iloista musiikkia. 

Kasvattajan to do: 

• Jaa pienryhmät puuhastelurauhan turvaamiseksi 

• Varaa muistopöydälle paikka 

• • Paikan ei tarvitse olla välttämättä pöytä, ikkunalauta tai pehmotaulu voidaan valjastaa myös hyvin käyttöön 

• Hae valmiiksi muistopöydän koristeluun sopivia tarvikkeita, kuten huiveja, silkkipaperia, mitä ikinä keksitte uusiokäyttää 

• Hyödynnä yhteisiä retkiä ja anna lasten miettiä koristeita, syksyllä kauniin väriset lehdet ja kävyt ovat oivallisia muistopöydälle 

• Valmistele tarvikkeet ja työskentelytila 

• • Värikynät 

• • Paperit 

• Varaa aikaa myös pöydän koristelulle 

• Kootkaa yhdessä pienryhminä teokset koko ryhmän muistopöydälle 

• Varaudu keskustelemaan muistoista nousevista hankalistakin tunteista ja auttamaan niiden sanoittamisessa esimerkiksi tunnekortein 

• • Sensitiivisyys on kaiken a ja o, aika työstää ja vapaaehtoisuus osallistumiseen on tärkeää 

• • Lapset, jotka eivät halua tehdä omaa työtä, voivat olla enemmän läsnä muistopöydän koristelussa 

Kirja ja siihen liittyvä projekti yhdistävät katsomus- ja tunnekasvatuksen. Kuolema on usein lapsia kiinnostava aihe, mutta se voi herättää myös suuria tunteita. Muistan sinua rakkaudella on hyvä kirja myös itsenään varhaiskasvatuksen katsomus- ja tunnekasvatukseen, koska se käsittelee surua, ikävää ja toivoa lapselle ymmärrettävällä ja turvallisella tavalla. Kirja näyttää, että vaikeat tunteet ovat sallittuja ja että niitä voi käsitellä yhdessä toisten kanssa. 

Tunnenäkökulman lisäksi kirjakokonaisuus tutustuttaa lapsia kulttuuriseen moninaisuuteen lempeästi kuolleiden päivän perinteen kautta ja vahvistaa katsomuskasvatusta ilman uskonnollista painotusta. Eri kulttuureissa surua ja muistamista voidaan ilmaista eri tavoin, mutta tunteet ovat yhteisiä. Kirjan lämmin ja toiveikas sävy sekä muistojen jakaminen yhteisessä projektissa tukee empatiataitojen kehittymistä, rohkaisee puhumaan tunteista ja auttaa ymmärtämään, että muistaminen ja yhteisöllisyys voivat lievittää surua.