Joulukalenteri 2020: Luukku 7

Laura Ertimo ja Satu Kontinen: Lumotun maan kartasto. S&S.

Lumi 

 Samooja katsahti taivaalle ja kurtisti kulmiaan. Hapsuiset pilvenreunat kertoivat siitä, että korkeuksissa oli jääkiteitä, mutta asfaltti kiilteli lämpimänä, märkänä ja mustana. Lähestyttiin talvipäivänseisausta, ja Samooja kaipasi pimeyden tilalle lumen hämärää. Hän jatkoi kulkuaan metsän portille.  

Äkkiä Samooja tunsi muutoksen ilmassa. Jalkojen alla rasahteli lupaus – pakkanen levitti sormiaan painanteita pitkin, ryömi puunrunkoja ylös ja kirjoi oksiin takertuneiden pihlajanlehtien reunat jäisillä timanteilla. Tilhiparvi helähti paikalle. 

Silloin se alkoi. Ensin Samooja huomasi yhden valkean hiutaleen, sitten toisen. Samassa kaikki peittyi pehmeään valoon. Kaiut katosivat ja jäljelle jäi vain hankeen osuvien hiutaleiden rapina. Hiutaleiden ryntäily puuskissa nauratti Samoojaa. Metsä sai harteilleen talven. 

Teksti: Laura Ertimo