1. Tehtäviä koko luokalle

1. Tehtäviä koko luokalle
2. Henkilökuvia
3. Siirrä tarina uuteen muotoon
4. Runotehtävät
5. Median rooli
6. Kauhukirjoihin liittyviä tehtäviä
7. Tapahtumista toimintaa
8. Sanataidetehtäviä
9. Lisää tehtäviä

Kirjapiiri

Oppilaat muodostavat piirin luokassa. Jokainen oppilas esittelee vuorollaan lukemansa kirjan. Vuorossa oleva oppilas kertoo aluksi lukemastaan kirjasta lyhyesti muutamalla virkkeellä. Tämän jälkeen vuoro siirtyy muille oppilaille, joiden tehtävänä on kysyä esittelijältä kirjaan liittyviä kysymyksiä. Puheenvuoroja jakaa esittelyvuorossa oleva. Ennen kirjaesittelyjä voidaan koko luokan kanssa kirjata ylös kysymyksiä, jotka sopivat kysyttäväksi mistä tahansa kirjasta. Tarkoitus kuitenkin on, että kysyjät keksivät nimenomaan esiteltävään kirjaan liittyviä kysymyksiä. Tehtävässä harjoitellaan kertomista, kuuntelemista, oman vuoron ottamista ja kysymistä. Tehtävä toimii parhaiten piirimuodostelmassa, jossa jokainen oppilas näkee hyvin toisensa.

Kuuma tuoli

Yksi oppilas tai useat oppilaat esittävät kirjan henkilöitä. He tulevat vuorollaan luokan eteen tuoliin istumaan ja vastaavat kirjan henkilön roolissa luokkatovereiden kysymyksiin. Myös kysyjien on mahdollista olla rooleissa. Kysymykset voi suunnitella ryhmissä etukäteen tai antaa luokan kysellä vapaasti.

Tyhjä tuoli

Luokan eteen asetetaan tuoli, jolle kuvitellaan joku kirjan henkilöistä istumaan. Luokka asettuu jonoon ja jokainen saa käydä vuorollaan sanomassa jotakin hyvää tai kannustavaa henkilölle. Tämä voidaan toteuttaa myös nimettömillä kirjelapuilla, jotka jätetään tuolille ja lopuksi luetaan.

Tietokilpailu

Luokka jaetaan pienryhmiin. Jokainen ryhmä keksii kolmesta viiteen tietokilpailukysymystä luokan yhdessä lukemasta kirjasta. Kysymykset vastauksineen kirjoitetaan irtopapereille. Kysymykset kerätään ja sekoitetaan, ja opettaja toimii sekä visailun kyselijänä että tuomarina. Kysymyksiin voidaan vastata nopein vastaa -periaatteella tai opettaja voi arpoa kullekin pienryhmälle vuorollaan yhden kysymyksen. Eniten oikeita vastauksia kerännyt ryhmä voittaa. Tietokilpailu voidaan toteuttaa myös esimerkiksi yhdessä rinnakkaisluokan kanssa.

Statusharjoitus

Oppilaat näyttelevät yhteisesti valitun kohtauksen kirjasta ja yhdessä mietitään, millainen status eli arvovalta kullakin kohtauksen henkilöllä on. Jollakin on siis tilanteessa valtaa enemmän kuin jollakulla toisella ja se näkyy heidän käyttäytymisessään. Sen jälkeen oppilaille arvotaan uudet statukset asteikolla 1–5 ja kohtaus esitetään uudestaan siten, että jokainen henkilö toimii nyt uudella statuksella. Miten tilanne muuttui? Saatiinko jokin epäreilu tilanne korjattua? Miten valta-asetelmia voitaisiin oikeassa elämässä purkaa? Mikä tuo ihmiselle valtaa, mikä saa alistumaan? Milloin statuksesta on hyötyä, milloin haittaa? Uudet statukset voidaan pitää salaisuutena, niin että luokkatoverit voivat arvata, minkä arvoisen statuksen mukaan henkilöt uudessa tilanteessa toimivat.

Draamaharjoitukset

• Kirjan juonen esittely draamana: luokka jaetaan ryhmiin ja kirja jaetaan osiin, joista ryhmät tekevät pienet näytelmät. Näin saadaan juoni ja merkittävimmät tapahtumat kerrattua.
• Oppilaat voivat esittää kirjan henkilöitä ja muut arvaavat kenestä on kyse.
• Kirjasta esitetään koko luokalle vuoropuheluna jokin kohtaus pareittain tai ryhmissä
• Tehdään draama, jossa esitetään itse keksitty, kirjan maailmaan liittyvä kohtaus tai kohtaus, joka jatkuu siitä, mihin kirja jäi.

Pantomiimi

Laaditaan pantomiimeja kirjan tapahtumista. Opettajalla voi olla valmiina lapuilla kirjan tapahtumia. Oppilaat tulevat luokan eteen vaikkapa pareittain esittämään kohtauksia, joita muut yrittävät tunnistaa. Pienryhmissä voi myös tehdä pantomiimeja, joissa kirjan koko juoni esitetään minuutissa.

Keskustelupiiri

Luokka jaetaan kahteen osaan, jotka asettuvat istumaan sisäkkäisiin piireihin, siten että ulko- ja sisäpiiriläinen muodostavat parin. Opettaja heittää kirjan juonesta kysymyksen, josta pari keskustelee vaikkapa (muutaman) minuutin. Sitten ulkopiiri liikkuu yhden tuolin eteenpäin ja opettaja antaa näin syntyneelle uudelle parille uuden keskusteluaiheen.

Tarinankerronta

Kirjalle voi keksiä jatkoa. Luokka (luokan voi myös jakaa ryhmiin) asettuu ympyrään istumaan ja alkaa keksiä kirjalle jatkoa niin, että jokainen sanoo sanan kerrallaan. Tarinaa voi myös kertoa vaikkapa virke kerrallaan. Voidaan valita myös kolme kertojaa, jotka astuvat luokan eteen ja kertovat vuorotellen tarinaa eteenpäin ja seuraava jatkaa aina siitä, mihin edellinen jäi. Jatkoa voidaan myös kirjoittaa niin, että jokaisella on puhdas paperi, johon hän aloittaa tarinan ja kirjoittaa sitä 5 minuuttia eteenpäin. Sitten paperi annetaan jonossa seuraavalle, joka taas jatkaa kirjoittamista edellisen kirjoittajan tarinaan. Lopuksi on keksittynä luokallinen erilaisia jatkotarinoita. Suulliseen kerrontaan voidaan käyttää myös erilaisia virikkeitä, kuten

• esinepussia: keksitään jatko, joka jotenkin liittyy pussista nostettuun esineeseen
• tarinanoppia (saa kirjakaupoista)
• tarinankerrontakortteja, joita voi myös valmistaa itse piirtämällä tai liimalla erilaisia kuvia kartonkikortteihin (myös esim. Dixit-lautapelin kortit soveltuvat hyvin virikkeiksi).