Kaikki paketit sisältävät lisäksi seuraavat teokset
Klaanin korpit | Klaanin narrit | Klaanin ritarit | Klaanin tähystäjät | Klaanin vaeltajat |
Kaikki paketit sisältävät lisäksi seuraavat teokset
Jukka Itkonen: Laulavat lenkkitossut. Lasten Keskus, 2015.
Näin liikkuvaisia runoja saa luettavakseen harvoin. Tällaista maailmaa ei runoissa ole usein kuvattu. Potkitaan palloa, läimitään lätkää, liidellään jäällä ja maalla, uidaan ja skeittaillaan. Mukana on mölkkypäätä, biljardööriä ja sohvaperunaa. Kaviot kopsuvat, tikka lentää ja kura roiskuu. Miten pelaa tennistähti Donna Vimpeli ja kuinka kurvailee Ossi Motocrossi? Ja millaiset ovat tosi omituiset Olympialaiset? Mukaan vaan kaikki, radalle tai katsomoon. Vauhti on huimaa, välillä hengähdetään ja ihaillaan luonnon kauneutta. Ja yllätyksiä riittää!
Tuula Korolainen, Riitta Tulusto: Leijona se venytteli. Lasten Keskus, 2017.
Äiti leipoo hymyellen… Oli kerran Haitula…Rännit rämisee / hormit humisee… Nämä säkeet tuovat monille mieleen lapsuuden. Kirjailija Riina Katajavuori on koulukäynneillään nähnyt, että runo nappaa nykyäänkin: ”Lapsilla on automaattisesti ihailtavan mutkaton suhde runoon. Sen rytmi otetaan haltuun, kuunnellaan sisältö ja nautitaan niin kuin lasillinen karpalomehua. Ei jäädä säikähtyneenä kurtistelemaan otsaa.” Leijona se venytteli tarjoilee lastenrunon karpalomehua Suomen itsenäisyyden ensivuosista nykypäivään. Runot on järjestetty osastoihin, jotka kertovat perheestä, leikeistä, ammateista, oppimisesta, matkanteosta, suomalaisuudesta ja vuoden kierrosta luonnossa. Vuosien saatossa runojen kuvaama maailma vaurastuu, kaupungistuu, teknistyy ja kansainvälistyy.
Sanna Isto: Maan alaiset. WSOY, 2016.
Huikea seikkailu maanalaisten salaisuuksien parissa. Kuten vanha linnoituskin, Viaporin alkuperäiset asukkaat olivat läsnä kaikkialla. Mutta siinä, missä toinen oli nähtävyys, ei toista näkynyt laisinkaan. Voiko painajainen muuttua todeksi? Suomenlinnassa asuva Metuli-niminen tyttö herää vuoteestaan kummalliseksi otukseksi muuttuneena eikä hänen oma perheensäkään tunnista häntä. Vähä vähältä Metulille alkaa selvitä minkälaisten vaihtokauppojen uhriksi hän on joutunut ja keitä ovat saaren maanalaiset asukkaat. Eikö edes paras ystävä tunne oikeaa Metulia oudon kuoren alta? Koskettavassa ja jännittävässä seikkailussa Metuli joutuu silmäkkäin linnakesaaren monivaiheisen menneisyyden – ja sitä kautta itsensä kanssa. Kirja herättää kiehtovan kysymyksen siitä, keitä me pohjimmiltaan olemme.
Mika Wickström: Meidän jengin Zlatan. WSOY, 2016.
Mikä muka on tärkeempää kuin futis? Vetävä nuortenromaani jalkapallosta ja ystävyydestä niin pelikentillä kuin sen laidoillakin. Karrin pellavapään ilmestyessä jalkapallokentälle heilahtaa usein tuomarin keltainen kortti, tosin niin heilahtaa maaliverkkokin. Karri on vertaansa vailla oleva pelaajalahjakkuus, jota kaupungin kovimpien seurojen valmentajat houkuttelevat riveihinsä, mutta yhtäkkiä maalitykki ilmoittaa lopettavansa. Arsa on hänen paras kaverinsa, joka pelaa puolustajan paikkaa hiipuvassa joukkueessa. Uuden jengin perustaminen voisi olla ratkaisu poikien ongelmiin. Vaan mikä kääntäisi Karrin pään takaisin pelikentille?
Elina Lappalainen: Mistä ruoka tulee? – Nakki lautasella. Tammi 2017.
Kuinka kertoa lapselle ruoasta? On aika tuoda lastenkirjojen lehmät, possut ja kanat tälle vuosituhannelle! Ajankohtainen tietokirja kurkistaa normaalien, modernien suomalaistilojen arkeen. Se kertoo eläintuotannosta lapsen kehitystasolle sopivasti ja hauskalla tarinalla kehystettynä. Kirjassa kierretään maatiloilla kahden lapsen ja eläinlääkäri-isän mukana. Kuvitettu tietokirja käy läpi lehmien, sikojen, kanojen ja broilerien elämän kaaren, millaisilla tiloilla ne elävät, millaisia eläimiä ne ovat ja mikä niiden hyvinvoinnille on tärkeää. Samalla selviää, paljonko lehmä kakkaa päivässä, miksi vasikoille tutti on tärkeä ja mistä kana pissii. Nakki lautasella. Mistä ruoka tulee? on tasapainoinen tietokirja joka ei tuomitse eri perheiden kulutusvalintoja mutta esittää eläimet arvokkaina olentoina joiden hyvinvoinnista meillä on vastuu. Teos on vanhemmille avuksi, kun kotona pohditaan mistä lautasella olevat nakit tulevat. Yhä useammat kuluttajat pohtivat näitä kysymyksiä ja pitävät ruoan eettisyyttä tärkeänä, mutta mitä osaamme aiheesta lapsille kertoa?
Kreetta Onkeli: Selityspakki. Otava, 2013.
Kuinka yksikään koululainen on voinut selvitä ilman Selityspakkia! Sympaattinen, nasevasti kuvitettu tarinoiden ja selitysten kokoelma tarjoaa alakoululaiselle viritysapua omaan ajatteluun ja antaa lempeitä, viisaita vastauksia lapsen pieniin ja suuriin kysymyksiin. Toimii myös vanhempien työkaluna! Kreetta Onkeli luotaa kouluikäisten tuntoja aivan uudenlaisella tavalla, ja Selityspakki toimii keskustelun avaajana vaikeissakin tilanteissa.
Kirsti Manninen: Suomen lasten Suomi. Otava, 2016.
Lähde kaikkien aikojen kiertomatkalle! Mikä tekee Suomesta Suomen? Millaisia me suomalaiset olemme? Mistä kaikkialta tulemme? Katsele tuhansien järvien maata ulkosuomalaisen nuoren silmin! Jokaisen maakunnan ominaispiirteissä ja perinteissä riittää ihmeteltävää. Tutuiksi tulevat myös vähemmistöt, kuten tataarit, romanit ja somalit. Suomalaisuuden juuria ja nykyisyyttä tarkastellaan kiinnostavasti historian merkkipaalujen, tieteen ja taiteen huippujen sekä urheilusaavutusten valossa. Populaarikulttuuriakaan ei unohdeta. Runsas tietoaines ja valloittavat kuvat kulkevat sulavasti rinta rinnan. Puhekuplien hauskoista repliikeistä saa tuntumaa suomen kielen murteisiin.
Laura Ruohonen, Erika Kallasmaa: Tippukivitapaus. Otava, 2017.
Lastenrunotapaus! Tässä kirjassa hervoton hanuri sinkoaa Seija Soijan seikkailuun, kutterikuski Kusti tanssittaa tankkeria, Nirso Napero, Diktaatta ja Rämeämmä panevat hösseliksi, Villit pilkkijät pyytävät tikariturskan, Raakalainen laatii ruokalistan ja tulivuori itkee. Suosittujen Yökyöpelit ja Allakka Pullakka runokuvakirjojen tekijöitten Laura Ruohosen ja Erika Kallasmaan runoseikkailu johdattaa tutun anarkistisessa nonsense -hengessä Laku-laguunille, Hiippailuhotelliin ja salaperäisten olmien asuttamiin tippukiviluoliin. Lopuksi vietetään unohtumattomat juhlat.
Laura Merz, Aino Järvinen: Tuhat ja yksi otusta. Etana Editions, 2016.
Tiesitkö, että kirahvin kakka putoaa maahan noin kahden metrin korkeudelta? Tai että mustekalalla on kolme sydäntä? Tuhat ja yksi otusta on tietokirja, joka esittää mitä merkillisimpiä faktoja eläimistä. Mukana on villiä tietoa nisäkkäistä, linnuista, matelijoista ja hyönteisistä. Kuvittaja ja tekstiilitaiteilija Laura Merzin kuvittama ja hänen yhdessä Aino Järvisen kanssa kirjoittama Tuhat ja yksi otusta on aivan uudenlainen tietokirja lapsille. Rakkaus eläimiin näkyy kirjassa. Leikkisä, mutta tiukasti faktoihin nojaava ja sopivan lyhyt teksti houkuttelee lasta kysymyksiin ja poimii esiin myös hupaisia, vähemmän tunnettuja yksityiskohtia eläimistä. Kirja on kuin pieni taidegalleria, joka houkuttelee lasta kokeilemaan rennolla otteella taiteilua itse.
Laura Ertimo: Yö – kirja unesta ja pimeän salaisuuksista. Myllylahti, 2016.
Miksi kannattaa mennä nukkumaan, vaikka leikit jäisivät kesken? Millaisia kujeita kuulla ja muilla taivaankappaleilla on? Entä mitä ovat pimeään erikoistuneiden eliöiden kikat hämärässä selviytymiseen? Yökirja paljastaa pimeän salaisuuksia taivaankaaresta meren syvyyksiin, intiaanien tarinoista nukkumisen tieteellisiin tulkintoihin. Pimeä voi myös pelottaa. Hämärän aikaan kätkeytyy monia mielikuvitusta ruokkivia ilmiöitä ja otuksia, joihin tutustutaan selkeiden tekstien ja piirroskuvituksen avulla. Yö on kirja, jossa etsitään lapsille ja lapsenmielisille vastauksia yötä ja nukkumista koskeviin kysymyksiin. Teos ruokkii lasten luontaista kiinnostusta ympäröivään maailmaan ammentamalla tositarinoita tähtitieteestä, luonnosta, ihmisen kehosta ja mielestä, historiasta sekä myyteistä. Läpi kirjan kulkeva runsas ja yksityiskohtainen kuvitus sekä selventää tietotekstiä että kertoo oman ihmeellisen tarinansa.