Punni-palkinto 2023 Mila Teräksen ja Hannamari Ruohosen teokselle Ensilumi

Vuoden 2023 Punni-palkinto on myönnetty Mila Teräksen kirjoittamalle ja Hannamari Ruohosen kuvittamalle kuvakirjalle Ensilumi (Karisto 2022). Teos on rohkea avaus pienille lapsille transsukupuolisuudesta. Teoksesta välittyy lapsen utelias ja avoin asenne sekä ennakkoluuloton katse.

Punni-kirjallisuuspalkinto jaetaan kotimaiselle lasten- tai nuortenkirjan tekijälle esikoisteoksesta tai rohkeasta avauksesta lasten- ja nuortenkirjallisuudessa. Kirsi Kunnaksen Punni on hauska ja viisas kertomus erilaisuuden hyväksymisestä (Tiitiäisen tarinoita, WSOY 1957). Punni-jänis on toisenlainen kuin muut, joiden mielestä Punnin kaltaista ei voi ollakaan. Palkintoa jakaa Lastenkirjainstituutti ja sen arvo on 1000 €.

Palkinnon lisäksi raati jakoi kolme kunniamainintaa. Kunniamaininnat saivat Annastiina Stormin kirjoittama ja Sari Airolan kuvittama lastenromaani Teräsmiespoika ja muita lentäviä asioita (S&S 2022), Riikka Smolander-Slotten nuortenromaani Armoton unelma (Otava 2022) sekä Heli Koskisen kirjoittama ja Mari Luoman kuvittama varhaisnuorten romaani Zeta: Uskallatko pelata? (Mäkelä 2022). Kaikki kunniamaininnan saaneet ovat lasten- ja nuortenkirjallisuuden esikoisteoksia.

Palkintoraadin asiantuntijajäseninä toimivat Lastenkirjainstituutin kannatusyhdistyksen hallituksen jäsen Marketta Könönen ja varhaiskasvatuksen opettaja Kerttu Rahikka. Kannatusyhdistyksen jäsenedustajana raadissa toimi Laura Karilainen ja nuorisojäsenenä lukiolainen Klaara Kurunmäki. Raadin puheenjohtajana toimi Lastenkirjainstituutin hankekoordinaattori Aino-Maria Kangas. Tänä vuonna Punni-palkinnosta kilpaili ennätykselliset 70 teosta.

Raadin palkintoperustelut:

Mila Teräs, Hannamari Ruohonen: Ensilumi (Karisto 2022)

Teos on rohkea avaus transsukupuolisuudesta kuvakirjakentällä. Aihetta on käsitelty aiemmin vanhemmille lapsille ja nuorille suunnatuissa kirjoissa. Teräs ja Ruohonen osoittavat teoksellaan, että pienillekin lapsille voi luontevasti kertoa aiheesta. Teoksesta välittyy pienen lapsen utelias asenne ja ennakkoluuloton katse: erilaisuuden kohtaaminen ei ole vaikeaa, kun kaikilla on tilaa olla omanlaisiaan. Transsukupuolisuutta käsitellään lapsentasoisesti ja lapsihahmon kysymysten tahdissa edeten.

Tarinassa nousee esille isovanhempien merkitys lapsen maailman rikastuttajina. Tarina ja kuvitus kietoutuvat kauniisti isovanhemman harrastuksen ympärille. Tuisku tarkkailee taitoluisteluesitykseen valmistautuvaa vaariaan ja tiedustelee mutkattomasti hänen sukupuoltaan.

Ensilumi tarinan kehyksenä sitoo teeman ja tarinan eheäksi kokonaisuudeksi. Hannamari Ruohosen taidokas kuvitus avaa lukijalle näkymän taiteluisteluestetiikan sateenkaaren sävyissä säihkyvään maailmaan. Kuvitus ohjaa lukijaa katsomaan transsukupuolista hahmoa samalla avoimuudella kuin tarinan lapsi.

Herkkävireisessä teoksessa muiden aikuisten vaariin suuntaama positiivinen huomio on lapselle tärkeää, ja lasta ilahduttaa nähdä isovanhempansa onnellisena ja hyväksyttynä. Myös oikeiden sanojen käyttäminen transsukupuolisesta henkilöstä huomioidaan – kirjan lopussa hahmot vaihtavat vaari-sanan tilalle mummon.

Annastiina Storm ja Sari Airola: Teräsmiespoika ja muita lentäviä asioita (S&S 2022)

Teräsmiespoika ja muita lentäviä asioita on Annastiina Stormin lastenkirjaesikoinen. Kirjassa on perinteisen sadun elementtejä. Taikaesine ei ole Tuhkimon kenkä vaan nahkainen lentäjänlakki, jonka avulla Eevertin pitäisi löytää Teräsmies-isänsä.

Kirjassa käsitellään sisarusten eriarvoista kohtelua, aikuisten sokeutumista lapsen tarpeille, tunnekylmyyttä, lasten eristämistä isovanhemmista ja markkinakikkojen toimintamekanismeja. Storm herättelee näkemään itsekeskeisyyden tuhoavuuden. Hurjan tarinan vastapainona on ystävyyttä ja uskoa tulevaan. Teos sopii yhteisiin tai yksityisiin lukuhetkiin. Teksti on sujuvaa, ja Sari Airolan veikeä mustavalkokuvitus rytmittää lukemista.

Riikka Smolander-Slotte: Armoton unelma (Otava 2022)

Armoton unelma on Riikka Smolander-Slotten esikoisnuortenromaani, joka pureutuu rohkeasti huippu-urheilun pimeään puoleen. Asiantuntevasta näkökulmasta kirjoitettu teos kertoo nuoren ja kunnianhimoisen voimistelijatytön tarinan – kuinka rakas laji voikin muuttua piinaksi vääränlaisen valmentajan otteessa.

Kirjan kerronta on selkeää ja etenee kronologisessa järjestyksessä. Päähenkilön tuntemuksia ja ajatuksia kuvataan tarkasti, minkä ansiosta lukijan on helppo eläytyä nuoren tytön käymään kamppailuun. Teoksessa kannustetaan puhumaan ongelmista ja lukijalle näytetään, miten pahastakin tilanteesta voi selvitä muiden avulla.  Fiktiivisen tarinan taustalla kuuluvat tositarinat.

Heli Koskinen ja Mari Luoma: Zeta: Uskallatko pelata? (Mäkelä 2022)

Zeta: Uskallatko pelata? on Heli Koskisen varhaisnuorille suunnattu, upea esikoiskirja. Teoksessa kerrotaan saarnaamatta peliriippuvuudesta ja siitä, miten peleistä saadaan rakennettua koukuttavia. Monille lapsille pelaaminen on kiinnostava teema, ja siksi kirja voi vetää puoleensa uusia lukijoita.

Kirjan tarina on juonivetoinen seikkailu, jossa lapset on nostettu aktiivisiksi toimijoiksi. Tarinan päähenkilö on sukupuoleton, ja hahmoon voivatkin samaistua monet pelaamista harrastavat lapset. Tarinan hahmot ovat kiinnostavia sivuhenkilöitä myöten. Mari Luoman rempseä mustavalkokuvitus tekee lukukokemuksesta sujuvan ja mukaansatempaavan.